Mäntsälän kunta julkaisi maanantaina tiedotteen otsikolla ”Mäntsälän talousarvio 2027: palvelut turvataan, investointeihin varaudutaan”. Talousjohtaja Riitta Samola oli esitellyt talousarvion, ja uutisesta löytyy paljon mielenkiintoisia lukuja. Mäntsälän Uutiset julkaisi tiedotteen tiistaiaamuna, tuttuun tapaan lähes sellaisenaan. Siksi teen nyt ainakin pikaisen analyysin. Jos virheitä on päässyt mukaan, huomautathan. Itse asiakirjaa ei vielä ole saatavilla. Se tulee ilmeisesti kunnanhallitukseen 9.11. ja valtuustoon 16.11.
Tavasin tiedotteen rinnakkain kesäkuun kehyspäätöksen kanssa. Sehän oli kunnanhallituksen kesäkuussa hyväksymä raami, jonka pohjalta lautakunnat tekivät omat esityksensä. Joten tästä näkee, mikä muuttui matkan varrella ja mikä ei.
Tulos miljoonan parempi – ja rohkea väestöarvio
Kesäkuussa ensi vuoden tulos oli −2,7 miljoonaa euroa säästöjen jälkeen. Nyt alijäämä on 1,7 miljoonaa, eli tulos parani tasan miljoonalla. Verotuloarvion nousu 57,3 miljoonasta 57,8 miljoonaan selittää tästä puolet. Mistä toinen puoli tulee, sitä tiedote ei avaa. Verotuloarvio on peräti 5,1 prosenttia tämän vuoden ennustetta korkeampi.
Vuosikate nousi 5,9 miljoonasta 6,9 miljoonaan. Veroprosentti pysyy 8,30:ssa ja valtionosuudet veromenetysten kompensaatioineen ovat samat 13,4 miljoonaa kuin kesäkuussa.
Tiedote ei erittele, mitä uusia säästöjä tai muita muutoksia esitykseen sisältyy kesäkuun kehyksen jälkeen.
Tiedotteessa vuoden 2027 asukaslukuarvioksi annetaan 20 904. Väestöarvio on mielestäni varsin rohkea. Vuoden 2025 lopussa meitä oli 20 861, ja syyskuun ennakkotiedon mukaan väki on vähentynyt tämän vuoden aikana 101 hengellä. Asukkaita olisi siis 20 760. Jos talousarvion väestöarvio tarkoittaa vuoden 2027 lopun tilannetta, sen toteutuminen edellyttää 144 asukkaan nettolisäystä syyskuun tilanteesta. Tämän vuoden talousarvio on laskettu 21 069 asukkaalle. Syyskuussa olemme siitä 309 asukasta pakkasella. Väki vähenee jo kolmatta vuotta, eikä tiedote kerro, mihin odotus suunnan kääntymisestä perustuu.
Valtionosuudet ja veromenetysten kompensaatiot vähenevät vuoden 2026 muutettuun talousarvioon verrattuna noin 1,8 miljoonaa euroa. Pudotus on likimain ensi vuoden alijäämän suuruinen. Jos nämä tulot pysyisivät ennallaan ja muut luvut olisivat esityksen mukaiset, tulos olisi lähellä nollaa.
Semanttista kikkailua ja nerokas ilmaisu
Tilinpäätöksessä 2025 kunta lausui, että valtionosuuksien pysyvä alentuminen “vaatii talouden tasapainottamissuunnitelman laatimista”. Tiedotteesta tätä tuttua sanaa on turha etsiä.
Tiedote puhuu kasvu- ja palveluohjelmasta. Onko kyse samasta asiakirjasta uudella nimellä vai onko kyse jostakin toisesta asiasta? Jos uusi nimi, niin se on kyllä positiivisempi, mutta sisältö ratkaisee: mikä muuttuu, millä aikataululla ja millä talousvaikutuksilla?
En ole varma, onko tämä semanttista kikkailua vai nerokas ilmaisu, ehkä molempia.
Alijäämäisen talousarvion saa toki tehdä, kun taseessa on 74 miljoonaa kertynyttä ylijäämää, eikä 1,7 miljoonaa ole mikään dramaattinen luku. Kehyksen mukaan vuosi 2028 on kuitenkin myös alijäämäinen, ja vuodet 2029–30 ovat niukasti plussalla vain, jos toimintakate jäädytetään.
Talouden tasapainottamissuunnitelma (tai Kasvu- ja palveluohjelma) vastaa tähän ajolähtöön – toivottavasti siihen päästään pian tutustumaan.
Mitä lukujen takana on
Kunnan lainat ovat tiedotteen mukaan ensi vuoden lopussa 64,3 miljoonaa euroa, kun ne vuoden 2025 tilinpäätöksessä olivat 78,4 miljoonaa. Näin suuri pudotus ei kuitenkaan synny normaalista lainanlyhennyksestä. Keskeinen selitys lienee Mäntsälän Kotien omistuksen siirtoon liittyvä rahoitusjärjestely.
Tiedotteen maininta “Kunnan lainakantaa on pystytty pienentämään n. 35 milj. viimeisen viiden vuoden aikana” pitää sinänsä paikkansa. Luku kaipaa silti rinnalleen rahoituslaskelman. Kuinka suuri osa kunnan lainakannan muutoksesta syntyy Kotien järjestelystä ja kuinka suuri osa varsinaisesta tulorahoituksesta? Kunnan oma lainakanta ja konsernin lainakanta on tässä erotettava toisistaan.
Mäntsälän Kodit siirtyi lokakuun alussa osakevaihdolla KAS-asunnoille. Kunta oli jo toiminut sen pankkina kuntatodistusten ja läpilainauksen kautta: kunnalla oli yhtiöltä vuoden 2025 lopussa 18,9 miljoonan euron lainasaamiset ja lisäksi 1,2 miljoonan euron pääomalaina. Lainojen takaisinmaksut voivat pienentää kunnan omaa velkaa, ja samalla Mäntsälän Kotien lainat poistuvat kunnan konsernitaseesta. Konsernilainat putoavatkin 146,5 miljoonasta noin 120 miljoonaan. Kyseessä lienee merkittävältä osin omistus- ja rahoitusjärjestelyn vaikutus, ei tulorahoituksella tehty velanlyhennys?
Tiedote kertoo lisäksi, että “investoinnit lisäävät lainanoton tarvetta”. Ensi vuoden nettoinvestoinnit ylittävät vuosikatteen 0,7 miljoonalla eurolla, joten vuosikate ei yksin riitä kattamaan investointeja. Rahoituslaskelmasta selviää, miten erotus katetaan ja miten lainakanta muuttuu vuoden aikana.
Henkilöstökulut kasvavat tiedotteen mukaan 1,2 miljoonaa euroa. Kunta-alan sopimuskorotusten mekaaninen vaikutus vuoden 2027 palkkasummaan on karkeasti arvioiden tätä suurempi, jos henkilöstömäärä ja -rakenne pysyvät ennallaan. Siksi kiinnostava kysymys on, mistä ero syntyy: henkilöstömäärän muutoksista, muista henkilöstömenoista vai esimerkiksi vertailupohjasta? Tiedote ei tätä avaa.
Palvelujen ostot laskevat 3,7 prosenttia, kun viime vuoden talousarviossa ne kasvoivat 10,5 prosenttia. Mistä näin suuri suunnanmuutos syntyy? Onko kyse säästöistä, teknisistä siirroista vai muista muutoksista? Tarkistetaan, kun asiakirja julkaistaan.
Suuret rakennushankkeet odottavat vielä vuonna 2027
Bruttoinvestoinnit ovat 8,0 miljoonaa. Tiedotteen mukaan suuria rakennushankkeita ei vielä käynnistetä vuonna 2027. Ensi vuoden listalla ovat Ehnroosin laajennuksen suunnittelu, uimahallin hankesuunnitelman päivitys ja päätös toteutussuunnittelusta, yleisurheilukentän peruskorjaus sekä maanhankinta. Sen jälkeen tulee kohta, joka kiinnitti huomioni → ”suunnitelmavuosien kirjastoratkaisu, monitoimitalon peruskorjaus ja yritysalueiden infrastruktuuri”. Suunnitelmavuodet tässä ovat 2028–2030.
Kirjasto ja monitoimitalo eivät siis ole ensi vuoden hankkeita. Kirjaston osalta tämä vastaa lautakunnan syyskuista esitystä, mutta monitoimitalon mainitseminen suunnitelmavuosien hankkeena herättää kysymyksiä.
Kirjoitin aiemmin, että tekninen ja elinvoimalautakunta poisti kirjastolta vuosien 2027–28 suunnittelurahat ja siirsi hankesuunnittelun vuoteen 2029, ja että monitoimitalon peruskorjaus siirtyi vuosiin 2032–33 eli suunnitelmakauden ulkopuolelle. Jos monitoimitalo on nyt ”suunnitelmavuosien” hanke, jotain on palautettu tai sitten tiedotteen lause on kirjoitettu huolimattomasti.
Bruttoinvestointien 8,0 miljoonaa on enemmän kuin teknisen lautakunnan karsima 6,5 miljoonaa, mutta koko kunnan lukuun sisältyvät myös muiden palvelualueiden hankinnat. Onko jotain palautettu, selviää, kun asiakirja julkaistaan.
Tiedotteesta löytyy myös lause, joka tuo mieleen kunnanhallituksen kesäkuun päätöksen →
“Investointien voimakas kasvu vuodesta 2028 korostaa hankkeiden priorisointia ja velkaantumisen hallintaa.”
Kesäkuussa kunnanhallitus edellytti investointien karsimista ja priorisointia lautakuntavaiheessa. Sitä myös tehtiin: kirjasto siirtyi ja rakentamisrahat poistuivat suunnitelmakaudelta. Mutta millä perusteilla hankkeiden järjestys valittiin, ja mitä lykkäykset maksavat? Tiedote ei tähän vastaa.
Vuoden 2027 investointitaso on maltillinen, mutta tiedotteen mukaan investoinnit kasvavat voimakkaasti vuodesta 2028. Siksi ajattelen, että tulevien vuosien hankkeet pitäisi tarkastella rinnakkain jo nyt, eikä vasta sitten, kun kukin niistä tulee erikseen päätettäväksi.
Hankkeiden järjestystä muokataan silti jo nyt suunnittelupäätöksillä ja määrärahoilla. Kirjaston lykkääminenkin on valinta. Siksi kokonaisuuden vertailua ei pitäisi siirtää taas seuraavaan talousarviokierrokseen. Vatulointi ei tässä auta.
Painopisteet ja pohjavire
Tiedotteen mukaan painopisteitä ovat henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi, tekoälyn käyttöönoton kehittäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi ja harrastusmahdollisuudet, työllisyys- ja yrityspalvelut sekä turvallisuus ja varautuminen.
Hyvä lista.
Tuosta tekoälystä olen kirjoittanut aiemminkin. Väitän, että jos sille ei ole talousarviossa ja suunnitelmissa eurojen rinnalla henkilötyövuosia eikä selkeää vaikuttavuusmittaria, se jää Mäntsälä 2026 -ohjelman “sähköisten työkalujen” tapaan riviksi, jonka toteutumista kukaan ei pysty arvioimaan.
Kunnanjohtaja Laurila toteaa tiedotteessa, että Mäntsälällä on selkeä strateginen suunta ja positiivinen tekemisen pohjavire. Vuodesta toiseen sama fraasi hieman hymyilyttää. Hyvä pohjavire on tärkeä asia, mutta sen rinnalle tarvitaan näkyviin laskelmat, vaihtoehdot ja valintojen perustelut. Tiedotteesta voi lukea ensi vuoden suunnan. Sen sijaan sitä, miten tulevien vuosien investoinnit sovitetaan talouden kantokykyyn, ei vielä voi tuosta päätellä.
Palataan tähän, kun talousarvioasiakirja julkaistaan.
Kiitos kun luit! ❤️
Riitta
PS. Aiemmat kirjoitukseni syksyn talousarviosta:
Lautakunta karsi 18 miljoonaa – kirjasto putosi, uimahalli porskuttaa → https://heikuulekuntalaista.com/2026/09/30/lautakunta-karsi-18-miljoonaa-kirjasto-putosi-uimahalli-porskuttaa/
Kirjaston tarveselvitys valmistui ja hankesuunnittelu siirtyi vuoteen 2029 → https://heikuulekuntalaista.com/2026/09/24/kirjaston-tarveselvitys-valmistui-ja-hankesuunnittelu-siirtyi-vuoteen-2029/
Kouluverkko, kirjasto ja vesiliikuntakeskus – miten priorisoida? → https://heikuulekuntalaista.com/2025/11/20/kouluverkko-kirjasto-ja-vesiliikuntakeskus-miten-priorisoida/
