Kuntalehdessä oli 19.5.2026 kiinnostava mielipidekirjoitus, jonka kirjoittajan, Kari Lehtolan, mukaan koululakkautusaalto on Suomen suurin dokumentoitu virhearvio kuntapolitiikassa. Lehtola on opetustoimen ylitarkastaja emeritus ja hän on seurannut koululakkautuksia jo vuosikymmeniä.
”Päätöksentekijän poliittinen riski on nolla, sillä koulun lakkautuspäätökseen ei kirjata säästöväittämän seurantavelvollisuutta.”
Aikamoinen väite. Lehtolan kirjoitus tulee varmasti käynnistämään laajan keskustelun, ja hyvä, jos meillä Mäntsälässäkin. Kyläkoulukeskustelu on meillä vielä edessäpäin.
Säästöjen toteutumista ei seurata
Lehtolan mukaan kunnissa uskotaan itsepintaisesti, että kyläkoulun lakkauttaminen tuottaa merkittäviä säästöjä. Hänen mukaansa väitettä toistetaan poliittisessa päätöksenteossa ja konsultit vahvistavat sen laskelmillaan. Jatkokysymystä ei esitetä, eli miten luvattujen säästöjen kanssa kävi (esim. viisi vuotta lakkautuksen jälkeen)?
Lehtola väittää, ettei kukaan tiedä vastausta. Miksi? Siksi, että lakkautuspäätökseen ei kirjata seurantavelvollisuutta.
Prosessi kulkee suunnilleen näin → konsultti laskee ennusteen, raportti tuodaan päätöksentekijöille, jotka siihen luottavat ja päättävät viranhaltijoiden esityksen mukaan. Jos säästöt eivät toteudu, asia jää hämärän peittoon.
”Päätöksentekijän poliittinen riski on nolla, konsultin taloudellinen riski on nolla”, lataa Lehtola.
Jos sovittu toimintatapa ei edellytä seurantaa, eihän sitä tietenkään tapahdu.
Mitä Karvin ja MDI:n tarkastelu kertoo säästövaikutuksista?
Lehtola nojaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin vuonna 2022 julkaisemaan arviointiin. Sen tilastollisen tarkastelun toteutti aluekehittämistoimisto MDI Public Oy, joka tarkasteli kaikkia Manner-Suomen 292 kuntaa.
Lehtolan mukaan tulos oli selkeä → koululakkautuksilla ei ole johdonmukaista eikä pysyvää säästövaikutusta. Itse asiassa asia oli päinvastoin, eli niissä kunnissa, jotka olivat tehneet suuria kouluverkkomuutoksia, opetuksen kustannukset nousivat jyrkemmin kuin maltillisemmin toimineissa kunnissa.
Lehtola toteaa, että kyseessä on lajinsa kattavin suomalainen tutkimus. Konsulttiraporteissa siihen ei silti viitata.
On selvää, että joissakin kunnissa kouluverkon muutokset voivat olla välttämättömiä. Rakennusten kunto, oppilasmäärien lasku, opettajien saatavuus ja opetuksen järjestämisen laatu ovat keskeisiä kysymyksiä. Juuri siksi laskelmien ja lapsivaikutusten arvioinnin pitää olla tavallista parempia.
Miksi säästöt eivät toteudu?
Lehtolan mukaan konsulttilaskennan logiikka on kapea ja kaavamainen. Lasketaan ne tavanomaiset eli oppilasmäärät, sisäinen vuokra, henkilöstökulut ja kiinteistön ylläpito.
”Ulkopuolelle jäävät irtisanomissuoja ja eläkepoistuma, kiinteistön myyntioletus ilman markkinanäyttöä, kuljetuskustannusten täysi kasvu, erityisen tuen kasaantuminen vastaanottavissa kouluissa, kotikuntakorvausten dynamiikka ja valikoivan muuttoliikkeen verovaikutus”, kirjoittaa Lehtola.
Valikoiva muuttoliike on mielestäni kiinnostava tekijä. Olen käsitellyt demografista kierrettä aiemmin neloskierre-postauksessani.
Lehtola esittää esimerkin eräästä tuoreesta kuntatapauksesta, jossa viranhaltijajohdon 216 685 euron bruttosäästö pieneni kuuden korjauksen jälkeen 49 000 euroon. Melko suuri ero! Ja näitä tapauksia on hänen mukaansa lukuisia.
Muuttajien taloudellinen arvo kunnan tulopohjalle
Lehtolan argumentissa on kiinnostavaa myös näkökulman laventaminen. Koululakkautus ei ole pelkästään menoerän pienentämistä, vaan sillä on suora vaikutus myös kunnan tulopohjaan.
”Kahden työssäkäyvän vanhemman ja kahden alakouluikäisen lapsen perhe tuottaa VM:n, OKM:n ja Kuntaliiton 2026-tason mukaan noin 30 000 euron suorat rahavirrat vuodessa (kunnallisvero, valtionosuus, kotikuntakorvaukset)”, kirjoittaa Lehtola.
Kymmenen perhettä tuottaa lähes 300 000 euroa vuodessa. ”Tämä on enemmän kuin moni kunta saa tuotetuksi koko kouluverkkonsa lakkauttamisella.”
Lehtola viittaa aluekehitystutkija Timo Aron kertomaan: kunnissa on yhtä muuttajaa kohden 16 paikallaan pysyjää. Vain harva siis tosiasiallisesti muuttaa. On silti hyvä huomioida, että tämä tekee jokaisesta lähtijästä merkityksellisen. Ne perheet, joilla on varaa valita asuinpaikkansa, ovat usein niitä, jotka tuottavat eniten kunnan kassaan.
Lähtöä ei Lehtolan mukaan tule ajatella suoraviivaisesti, vaan osana demografista kierrettä → kun palvelutaso laskee, aktiivisimmat perheet lähtevät tai eivät valitse kuntaa asuinpaikakseen, tulopohja heikkenee ja seuraava leikkaus on taas lähempänä.
Lapsivaikutusten arviointi, joka ei vaikuta?
Lehtola nostaa esiin myös oikeussuojan. Lehtolan mukaan hallinto-oikeudet tarkastavat lakkautusvalituksissa vain menettelylliset seikat — oliko kuuleminen tehty ja ovatko pöytäkirjat kunnossa — mutta eivät arvioi päätöksen sisällöllistä perustaa.
Käytännön esimerkki on lapsivaikutusten arviointi eli LAVA. Perusopetuslaki ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät, että lapsen etu otetaan huomioon päätöksenteossa. Kuntien on siis tehtävä LAVA osana kouluverkkoselvitystä.
Lehtolan mukaan arviointi tehdään usein ns. ”liitteen muodossa”. Se tarkoittaa, että LAVA kyllä laaditaan — koska prosessi sitä edellyttää — mutta se on usein muodollinen dokumentti, joka liitetään päätösesitykseen. Se toteaa esimerkiksi, että koulumatkat pitenevät, mutta pysyvät lain sallimissa rajoissa. Arviointi ei tosiasiallisesti vaikuta päätökseen eikä muuta valmistelun suuntaa.
Aito LAVA olisi jotain ihan muuta. Sellaisessa tarkastellaan koulumatkojen pidentymistä lapsen arjen kannalta, kaverisuhteiden katkeamista, erityistä tukea tarvitsevien lasten tilannetta sekä perheiden arkea kokonaisuutena. Tällaisen kattavan arvioinnin tulokset voisivat johtaa myös toisenlaiseen päätökseen.
Lehtolan mukaan hallinto-oikeudet eivät arvioi LAVAn laatua, vaan ainoastaan sen olemassaoloa. Kun oikeudellinen kontrolli kohdistuu ennen kaikkea menettelyyn, käytännön kannustin voi jäädä siihen, että arviointi on olemassa, sen sijaan, että se ohjaisi valmistelua aidosti.
Miten Mäntsälässä on näiden kanssa toimittu? En tietenkään tiedä.
Kyläkoulujemme kohtalo
Mäntsälässä on nyt tehty keskusta-alueen kouluverkkoselvitys. Kunnanvaltuusto hyväksyi sen joulukuussa 2025 ja Ehnroosin koulun tarveselvitys valmistui huhtikuussa 2026. Päätökset koskevat keskustan kouluja: Hepolan koulusta luovutaan asteittain, Kirkonkylän koulun viipale puretaan ja Ehnroosin koulua laajennetaan. Perusteina eivät ole säästöt vaan tilojen elinkaari ja opetuksen laadun turvaaminen.
Kyläkouluista ei ole vielä puhuttu, ainakaan julkisesti. Sääksjärvi, Hirvihaara, Ohkola, Saari ja Numminen ovat tämän selvityksen ulkopuolella. Arolan koulu lakkautettiin elokuussa 2021 osana Mäntsälä 2026 -talousohjelmaa, mutta muutoin kyläkouluverkkomme on toistaiseksi ennallaan.
Oppilasmääräennusteet kuitenkin laskevat. Tarveselvitysraportissa Ehnroosin koulun yläluokkien oppilasmäärä on vuoden 2035 ennusteessa pudonnut kolmanneksella nykytasosta. Mäntsälän talouden tasapainotus jatkuu tulevina vuosina rajuna.
On todennäköistä, että Mäntsälän kyläkouluverkko nousee tarkasteluun tulevina vuosina.
Siksi Lehtolan argumentit ovat meille tutkimisen arvoisia.
Mäntsälä on tilanteessa, jossa kyläkoulujen kohtalosta ei ole vielä päätetty. Jos päättäjänä ajattelet, että Lehtolan argumenteissa on perää, kyläkouluverkkoa koskevassa valmistelussa riittää pohdittavaa:
- Kun kyläkouluverkkoa koskeva selvitys tehdään lähivuosina, on syytä varmistaa, että säästölaskelmat sisältävät kaikki todelliset kustannukset — myös kuljetukset, erityisen tuen siirtymät, kiinteistön todellisen markkina-arvon ja valikoivan muuttoliikkeen verovaikutuksen.
- Olisiko säästölupauksen toteutumiselle syytä kirjata seurantavelvollisuus? Kuka vastaa, jos lupaus ei toteudu?
- Lapsivaikutusten arviointi on syytä tehdä huolellisesti. Mäntsälän kunnan sivistyslautakunta on tämän itsekin todennut keskustan kouluverkkoselvityksen yhteydessä. Hyvä juttu!
Lehtolan argumenteista voi olla montaa mieltä. Mutta juuri siksi Mäntsälässä olisi hyvä sopia etukäteen, miten mahdolliset säästölupaukset lasketaan, miten ne myöhemmin tarkistetaan ja miten lapsivaikutusten arviointi vaikuttaa valmisteluun. Jos säästöt ovat todellisia, seuranta osoittaa sen. Jos eivät ole, seuranta estää meitä toistamasta muiden virheitä.
Kiitos, kun luit!
Riitta
Kuntalehden artikkeli löytyy täältä: https://www.kuntalehti.fi/mielipide/koululakkautusaalto-on-suomen-suurin-dokumentoitu-virhearvio-kuntapolitiikassa/316379
Hei, kuule kuntalaista 