Mäntsälän kuntastrategia 2026–2030 hyväksyttiin lokakuussa 2025. Talousarvio ja mittarit laadittiin joulukuussa. Nyt, toukokuussa 2026, mittaristoon on tehty korjauksia.
Korjatussa mittaristossa on mukana perustelut, jotka kertovat, miksi mittaria muutetaan, miksi se poistetaan tai miksi mittaamista lykätään.
Tutkin korjatun mittariston (36 mittaria, joista kolme poistuu) ja käyn alla läpi korjaukset kärkitavoitteittain.
Kehitin avuksi simppelin 3-portaisen luokittelun mittarin tyypille, relevanttiudelle ja laadulle:
- Tulos = mittari kertoo suoraan, muuttuiko jokin paremmaksi.
- Edellytys = mittari seuraa tekijää, joka edistää tavoitetta, mutta se ei ole sama asia kuin tavoite.
- Suorite = mittari kertoo, mitä toimenpiteitä tehtiin. Esimerkiksi valmistuiko jokin, käynnistyikö jokin tai montako kappaletta jotakin toimenpidettä tehtiin.
Mikään näistä ei ole itsessään huono mittarityyppi. Haaste syntyy silloin, kun edellytyksiä ja suoritteita mitataan ilman tulosmittaria niiden rinnalla. Esimerkiksi → koulutuspäiviä ilman osaamisen mittaamista, tai harjoituksia ilman valmiustason mittaamista. “Edellytys → tulos” -ketju katkeaa tällöin.
Kärkitavoite 1: Vahvistamme sujuvaa arkea (15 mittaria)
| Mittari | Muutos | Tyyppi |
| Asiakastyytyväisyys | Ei muutosta. Asteikko kehitteillä. | Suorite: vuoden 2026 tavoite on luoda kysely |
| Kouluverkkoselvitys | Pilkottu kahdeksi (keskusta + Myllymäki-Ehnroos). Poistuu 2027. | Suorite: valmistuuko selvitys |
| Järjestötuki €/v | Pois valtuusto- tavoitteista, seurataan operatiivisesti | Edellytys: tuki mahdollistaa kansalaistoimintaa |
| HYTE-kerroin €/as | Ei muutosta | Edellytys: mittaa kunnan panostusta hyvinvointiin, ei hyvinvointia |
| Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma | Ei muutosta. Poistuu hyväksymisen jälkeen. | Suorite: onko suunnitelma hyväksytty |
| Pätevien vaka-opettajien määrä | Pois valtuusto- tavoitteista, seurataan operatiivisesti | Edellytys: henkilöstöresurssi mahdollistaa laadun |
| Sairauspoissaolot (14,0 → 13,3 → 12) | Ei muutosta | Tulos: vertailukelpoinen, jatkuva |
| Työtyytyväisyys- pulssi (väh. 3,5) | Ei muutosta. Ensimmäinen mittaus vasta 2025. | Tulos, mutta lähtöarvoa ei vielä ole |
| Koulutuspäivät/hlö (4,0/5,0 → 4,5/5,5) | Ei muutosta | Edellytys: koulutus edistää osaamista, muttei mittaa sitä |
| Kutsuliikenne (kyllä/ei) | Ei muutosta. Lykätään 2027 TA:han. | Suorite: käynnistyykö |
| Asunto-ohjelma | Poistettu (laadittu) | — |
| Omakotitonttivaranto (30 tonttia, 15 myyntiä/v) | Ei muutosta | Edellytys: tontit mahdollistavat rakentamisen. TP 2024: omakotitontteja myytiin 4 kpl ja vuokrattiin 7 kpl, yhteensä 11 kpl. TP 2025: 12 kpl. |
| Yleiskaavan hyväksyminen | Ei muutosta | Suorite: prosessivaihe |
| CO2-päästöt/asukas (5,0 → 4,5 → 3,5) | Ei muutosta | Tulos, mutta eri tavoitteen tulos kuin se, jota strategia lupaa: strategia puhuu luonnonläheisestä elinympäristöstä, CO2 mittaa ilmastoa. |
| Ilmasto-ohjelman toteutus | Tavoitteet laaditaan kesäkuuhun mennessä. Lykätään 2027 TA:han. | Suorite: laaditaanko tavoitteet |
Huomioita “Vahvistamme sujuvaa arkea” -tavoitteesta →
- Viidestätoista mittarista vain kolme mittaa tulosta (sairauspoissaolot, työtyytyväisyyspulssi ja CO2-päästöt) — joskin työtyytyväisyyspulssin ensimmäistä mittausta ei ole vielä tehty.
- Viisi mittaria seuraa edellytyksiä. HYTE-panostusta, koulutuspäiviä, tontteja, henkilöstöresurssia, järjestötukea, mutta yhdenkään rinnalla ei ole tulosmittaria, joka kertoisi, toteutuiko se, mihin edellytys tähtää.
- Loput seitsemän ovat suoritteita, eli valmistuiko jokin, hyväksyttiinkö jotain, käynnistyikö jokin ja sen sellaista.
Huomionarvoista on myös se, että varhaiskasvatuksen laatu poistuu valtuuston seurannasta. Tilalle tulee asiakastyytyväisyyskysely, jonka asteikko on tosin vielä kehitteillä. Sivistyspalveluiden osalta valtuusto siis seuraa vuonna 2026 sitä, valmistuuko kysely. Toivon kyllä, että samalla selviää myös, onko palveluissa parannettavaa.
Mielestäni “Vahvistamme sujuvaa arkea” -kärkitavoitteen alla ei ole yhtäkään mittaria, joka kertoisi kuntalaiselle, ovatko tarjotut palvelut parantuneet.
Kärkitavoite 2: Panostamme kestävään kasvuun ja elinvoimaan (11 mittaria)
| Mittari | Muutos | Tyyppi |
| Asukasluku 31.12. (20 919 → 21 069 → 21 519) | Ei muutosta. Lähtöarvo on TP-ennuste 20 919. Toteutunut TP 2025 oli 20 862. | Tulos, mutta lähtöarvo on vanhentunut. Ero vuoden 2026 tavoitteeseen (21 069) on 207 henkeä, ei 150. |
| Markkinoinnin kohderyhmäpeitto | Heikentyi. Imago-mittarit puuttuvat kokonaan. Muutetaan uudeksi mittariksi ”Kävijäseuranta kunnan pääkanavissa”. Tavoite 2030 lykätään 2027 TA:han. | Suorite: kotisivukävijöitä ja some-lukuja. Sama data kuin TP 2025 jo raportoi. Nämä eivät mittaa markkinoinnin vaikutusta. |
| Aloittavien yritysten nettolisäys (70/v) | Ei muutosta | Tulos, tavoite 70. TP 2022: 82, TP 2023: 63, TP 2024: 27 (kaupparekisterilain muutos), TP 2025: 66. |
| Suuret yritystontit (yli 10 ha) | Parannettu. Pilkottu: isoja 2, keskisuuria 5, pieniä 10. | Edellytys: tonttitarjonta mahdollistaa yritysten sijoittumisen |
| Työttömyysaste | Parannettu. Tavoite tiukennettu: 5. paras Uudellamaalla (nyt 8.) | Tulos: suhteellinen, vertailukelpoinen |
| Palvelurakennepäätös | Lykätty. Työ käynnistyy vasta syyskaudella 2026. Tavoitetaso 2027 TA:han. | Suorite: käynnistyykö valmistelu |
| Palvelujen kustannukset €/as vs. Kuuma | Ei muutosta (3 543 €/as, alle Kuuma-ka) | Tulos, mutta kustannus ei kerro laadusta |
| Vuosikate/poistot (>65 %) | Ei muutosta. Lähtöarvo 89 % on TPE — todellinen TP 2025 oli 119 %. | Tulos. Tavoite >65 % on varovainen minimitaso. Jos taso jäisi pysyvästi alle 100 prosentin, kunta ei kattaisi poistojaan vuosikatteella, mikä pitkällä aikavälillä heikentäisi investointikykyä ja omaisuuden ylläpitoa. |
| Konsernin lainat/vastuut €/as | Lähtöarvo päivitetty (8 317 → 7 913). Tavoite ennallaan: kriisikuntarajan alitus. | Tulos, mutta minimitavoite. Ei ohjaa velan vähentämiseen. |
| Investointiohjelma | Poistettu (laadittu) | — |
| Omistajapoliittinen ohjelma | Lykätty. Laaditaan syyskaudella 2026. | Suorite: valmistuuko ohjelma |
“Panostamme kestävään kasvuun ja elinvoimaan” -kärkitavoitteesta löytyy mittariston parhaat yksittäiset muutokset: työttömyysasteen sijatavoite on aito parannus ja yritystonttien pilkkominen kokoluokkiin on erittäin käytännöllistä.
Mutta tämän tavoitteen alta löytyy myös mittariston suurin heikennys. Markkinointimittarin tulisi kertoa jotain +600 asukkaan kasvutavoitteen keinoista, ja se on nyt muutettu kävijäseurannaksi kunnan pääkanavissa ja somessa. Tämä on sekä kehityssuuntana että mittarina selvä heikennys.
Alkuperäinenkin mittari (markkinoinnin kohderyhmäpeitto) ja sen tavoite olivat heikkoja (”kiinnostus kasvaa +5 %”), mutta se sisälsi edes suunnan. Valittu uusi mittari seuraa verkkosivuliikennettä ja somea. Perustelussa ei avata, miksi suuntaa antava mittari korvataan aktiviteettimittarilla, joka ei kerro vaikuttavuudesta mitään.
Markkinointi- ja imagomittareiden puute on vakava aukko mittaristossa.
Kirjoitin mittareista lokakuussa 2025, kun strategialuonnos oli juuri julkaistu. Nostin silloin esiin kaksi asiaa: ”hyvällä tasolla” ei ole mittari, ja imagoa ja markkinointia ei voi mitata yhdellä rivillä. Ehdotin, että imago-mittarit (kunnan tunnettuus ja houkuttelevuus kohderyhmissä) ja markkinointimittarit (kävijät → yhteydenotot → konversiot) erotettaisiin toisistaan.
Kirjoitin myös marraskuussa 2025 tarkemman ideointipostauksen mittareista, jossa avaan konkreettisesti, miten hyvää mittaristoa voisi rakentaa.
Kuntastrategiassa luvataan ”Panostamme imagoon sekä markkinointiin ja väkiluku kasvaa vähintään 600 henkeä.” Silti imagomittarit puuttuvat kokonaan. Meillä ei ole yhtäkään mittaria, joka kertoisi siitä, tunnetaanko Mäntsälä kohderyhmässä, harkitsevatko muuttajat Mäntsälää ja vaikuttaako markkinointi muuttopäätöksiin. Kotisivukävijöiden ja someaktiviteettien määrä ei vastaa näihin kysymyksiin.
Jos strategia tavoittelee vähintään 600 uutta asukasta, mittaristosta olisi luontevaa löytyä myös asuntotuotantoa koskeva mittari. Nyt seurataan tonttivarantoa ja tonttien luovutusta, mutta ei sitä, kuinka monta asuntoa valmistuu tai syntyykö asuntotarjontaa riittävästi kasvutavoitteen tukemiseksi.
Vielä yksi huomio. Se liittyy siihen, että kunnan tulos nojaa konserniyhtiöiden erityiseriin, mutta yhdessäkään mittarissa ei seurata konserniyhtiöiden tulovirtojen osuutta tai niiden kehitystä. Omistajapoliittinen ohjelma mittaa vain sitä, valmistuuko se vai ei.
Kärkitavoite 3: Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta (10 mittaria)
| Mittari | Muutos | Tyyppi |
| Kuntalaiskysely (turvallisuus) | Ei muutosta. Toteutetaan 9/2026, tavoitetasot 2027 TA:han. | Tulos — kunhan mittaus alkaa |
| Varautumis- harjoitukset (väh. 3) | Ei muutosta | Edellytys: onnistuneet harjoitukset parantavat valmiutta, mutta eivät kerro valmiustason kehittymisestä |
| Unicef Lapsiystävällinen kunta | Ei muutosta. Lykätään 2027 TA:han. | Suorite: prosessivaihe |
| Tapahtumien kävijämäärä | Laajennettu kattamaan liikuntapuoli. Lähtöarvo selvitetään. | Suorite: kävijämäärä, ei tyytyväisyys eikä monipuolisuus |
| Yhteisöjen osallistuminen tapahtumiin | Poistettu. Toteutumaa ei pystytä seuraamaan. | — |
| 500 kohderyhmän nuorta tavoitettu | Ei muutosta | Suorite: montako tavoitettiin, ei muuttuiko tilanne |
| Ohjaamotoiminnan palvelusuoritteet | Korvattu: nuorisotyöttömyys (alle 25-v), tavoite 5. paras Uudellamaalla | Tulos: suhteellinen, vertailukelpoinen. Mittariston onnistunein yksittäinen muutos. |
| Tilaisuuksien määrä (10 → 12 → 18) | Ei muutosta | Suorite: montako järjestettiin |
| Lausuntojen ja kannanottojen määrä (16) | Ei muutosta. Tavoite: ”pysyy vähintään ennallaan.” | Suorite: alaraja, ei tavoite |
| Ennakkovaikutusten arviointi | Poistetaan 2027 talousarviosta | Suorite — ja sekin poistuu |
Nuorisotyöttömyysmittari on koko korjatun mittariston onnistunein muutos. Se siirtää huomion prosessista tulokseen, eli ovatko nuoret työllistyneet suhteessa muihin kuntiin. Yhdessä työttömyysasteen sijatavoitteen kanssa tämä synnyttää kaksi rinnakkaista vertailumittaria, jotka eivät parane vain yleisen suhdanteen mukana, ellei Mäntsälä paranna asemaansa suhteessa muihin kuntiin.
Yhteisöjen osallistumismittari on päätetty poistaa, koska sitä ei pystytä seuraamaan. Mittari asetettiin alle vuosi sitten ja nyt todetaan, ettei toteutumaa voida todentaa. Harmillista.
Ennakkovaikutusten arvioinnin poistaminen on hieman ristiriitainen päätös. Kunta hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta, jonka yhteydessä lapsivaikutusten arviointi on luonteva työkalu. (Tosin Lapsiystävällinen kunta -prosessi odottaa sitä, että Unicef avaa haun uudelleen.) Mittari poistetaan kuitenkin juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten.
Osallisuustavoitteen alla ei ole yhtäkään mittaria, joka kertoisi kuntalaisten kokemasta osallisuudesta. On päätetty seurata esimerkiksi tilaisuuksien ja lausuntojen lukumäärää eli montako kertaa jotain järjestettiin, mutta ei vaikutusta tavoitteen suuntaan.
Ja vielä: aiemmin mukana ollut kokonaistyytyväisyyttä mittaava asukastyytyväisyysindeksi jätettiin pois jo aiemmin. Tämä olisi hyvä palauttaa.
Hyviä päätöksiä ja paljon kehitettävää
- Kolme mittaristoparannusta erottuu positiivisesti joukosta → nuorisotyöttömyysmittari, työttömyysasteen sijatavoite ja yritystonttien kolmiportainen jaottelu. Nämä ovat hyviä muutoksia, sillä ne mahdollistavat vertailun, suhteuttavat tavoitteeseen ja kertovat tuloksesta.
- Peräti seitsemän (7) mittarin tavoitetaso tai tarkennus siirtyy vuoden 2027 talousarvioon. Joulukuussa alkanut mittaristotyö ei siis valmistunut nyt toukokuussa 2026. Tämä huolettaa. Miksi emme saaneet näitä kasaan?
Ensimmäinen vuosi, jolloin kaikki mittarit ovat toiminnassa, on aikaisintaan 2027 — puolivälissä neljän vuoden valtuustokautta. Se tuntuu kummalliselta ja tehottomalta.
Kolmiportaisella luokittelullani (suorite/edellytys/tulos) voi havaita, että →
- Mittaristoon jäljelle jäävistä 33 mittarista 11 mittaa tulosta, mutta niistäkin osalla ei ole vielä lähtöarvoa tai tavoitetaso on asetettu niin, ettei se ohjaa riittävästi.
- Seitsemän mittaria seuraa edellytyksiä eli koulutusta, tontteja, harjoituksia, panostusta ja henkilöstöresursseja.
- Loput 15 ovat suoritteita, eli valmistuiko, käynnistyikö tai montako kappaletta jotain toimenpidettä tehtiin.
Edellytys on hyödyllinen mittari silloin, kun sen rinnalla seurataan tuloksia. Koulutuspäivien lukumäärä kertoo jotain, jos rinnalla mitataan osaamisen kehittymistä. Tonttivaranto kertoo jotain, jos rinnalla mitataan asuntotuotantoa. Varautumisharjoitukset kertovat jotain, jos rinnalla mitataan valmiustason kehittymistä. Tässä mittaristossa edellytysmittarit ovat kuitenkin irtonaisia, eli “edellytys → tulos” -ketju katkeaa.
Tilanne kuntastrategian ja mittariston kanssa on tämän analyysin valossa se, että
- Kuntastrategiassa haetaan kasvua, mutta markkinoinnin vaikuttavuutta eikä imagoa mitata lainkaan, ja vielä huolestuttavampaa → markkinointia koskeva mittari heikkenee entisestään.
- Kuntastrategia lupaa laadukkaita palveluita, mutta palvelun laatua ei vielä mitata ja asteikko on vasta kehitteillä.
- Kuntastrategia lupaa kestävää taloutta, mutta tuottavuutta ei mitata. Mittaristosta ei löydy esim. henkilötyövuosien suhdetta palvelutuotantoon tai digitalisaation vaikutusta työmäärään.
Jos mittaristolla ei ole riittävää ohjausvaikutusta, se on tehoton. “Jokainen tekee parhaansa ja katsotaan, mihin se riittää” -tyyli ei riitä, jos tavoitteena on kasvu. Ilman tulosmittareita johtaminen muuttuu helposti tekemisen seuraamiseksi. Se ei ole strategista.
Kiitos, kun kahlasit tänne asti!
Riitta
PS. Huomaan, etteivät lähtöarvot ole kaikilta osin samasta ajankohdasta. Osa mittareista käyttää tilinpäätösennustetta, vaikka tilinpäätös 2025 on jo valmistunut, kun taas konsernin lainat/vastuut on päivitetty TP 2025 -lukuun. Mittariston lähtöarvojen oli hyvä olla johdonmukaisia, muuten tavoitetasojen arviointi vaikeutuu.
Aiemmat postaukseni mittareista ->
Hei, kuule kuntalaista 