Törmäsin Facebookin Mäntsälä-ryhmässä keskusteluun, joka jäi mietityttämään. Kuntalainen Lari Laasjärvi kirjoitti pettyneenä siitä, että Jurvalan lähimetsä oli hakattu. Metsää ei tosin hakattu matalaksi, vaan kyse oli harvennuksesta. Mutta se näyttää metsässä liikkujalle helposti rujolta.
Tilanne on siis monen mielestä ikävä, ja päätin tutkia asiaa aamukahvin kanssa. Perkasin asiakirjoja ja prosessia, ja minulle (metsäasiassa totaalisen maallikolle) avautui se, että kyse on kahdesta aivan eri prosessista, jotka tarkastelevat samaa metsää eri näkökulmista.
Mistä hakkuussa on kyse
Kyseessä on kunnan omistama metsä, kiinteistö Mäki-Jurvala. Nyt tehty toimenpide on harvennushakkuu, joka perustuu teknisen ja elinvoimalautakunnan päätökseen vuoden 2026 hakkuu- ja leimaussuunnitelmasta.
Taustalla on kunnan metsänhoitosuunnitelma vuosille 2024–2033, jonka lautakunta hyväksyi joulukuussa 2023. Kyse on harvennuksesta, ei avohakkuusta eikä rakentamista varten tehdystä raivauksesta. Metsä säilyy metsänä. Pöytäkirjaan on kirjattu, että alueen ahkerassa käytössä oleva polkuverkosto pyritään säilyttämään.
Jännä lisäkulma asiaan: kunnan oma luontoselvitys (Sitowise 2024) arvioi Hietastenmäen metsän Metso-kelpoiseksi eli vapaaehtoiseen suojeluun soveltuvaksi – varttunutta kangasmetsää, jossa on lahopuuta.
Mitä tässä sitten tapahtui? Katsotaan.
Hakkuusuunnitelma räknää euroja, yleiskaava maankäyttöä
Vuoden 2026 hakkuusuunnitelmassa Jurvalan metsä oli puunmyyntikohde. Vuoden 2026 talousarvioon on kirjattu puunmyynnin tulotavoitteeksi 100 000 euroa. Se ei koske vain Jurvalaa vaan koko vuoden hakkuusuunnitelmaa, joka kattaa kolme tilaa: Anttilan (noin 45 000 euroa) sekä Perintölän ja Mäki-Jurvalan (yhteensä noin 55 000 euroa).
Koko metsänhoitosuunnitelman arvioitu myyntituotto on noin miljoona euroa 10 vuoden aikana. Olennaista tässä mielestäni on, että tulotavoite on kirjattu talousarvioon euromääräisenä tavoitteena.
Pöytäkirjassa sanotaan suoraan, että jos kohteista saatava tulo ei vastaa tavoitetta, tarkastellaan mahdollisuuksia tehdä hakkuita tavoitteen saavuttamiseksi. Toisin sanoen, tulotavoite ohjaa osaltaan hakkuita.
Yleiskaava taas katsoo samaista metsää maankäyttönä. Strategisen yleiskaavan 2050 luonnoksessa Mäki-Jurvalan metsälle oli merkitty uusi asuinaluevaraus. Kaavaehdotuksessa tuota varausta on kavennettu huomattavasti ja alueelle on lisätty merkintä maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.
Kaavoitukseen kuuluu virallinen nähtävilläolo- ja muistutusmenettely. Vuosittaiseen hakkuusuunnitelmaan vastaavaa kuntalaisille tarkoitettua vaihetta ei ole.
Kun Jurvalan asukas seisoo puupinon vieressä, on tietysti myöhäistä tarkastella prosessia.
Vaihtoehto oli pöydällä – ja siitä äänestettiin
Mäki-Jurvalan harvennusta ei viety läpi kritiikittä. Kun lautakunta käsitteli hakkuusuunnitelmaa tammikuussa 2026, lautakunnan jäsen Jaakko Kyrö teki muutosehdotuksen, että juuri Mäki-Jurvalan harvennus jätettäisiin toteuttamatta ja tulovaje siirrettäisiin seuraavalle vuodelle tai katettaisiin muuten. Valtuutettu Joona Saarnio kannatti esitystä.
Asiasta siis äänestettiin, ja se hävisi seitsemällä äänellä kahta vastaan. Muut lautakunnan jäsenet äänestyksessä olivat (JAA-äänet): Christina Kalenius, Petri Salmi, Jussi Aalto, Mia Aho, Sari Alaluusua, Johanna Joensuu ja Eemil Niemi-Korpi.
Äänestyksessä oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa: toteuttaa Mäki-Jurvalan harvennus osana vuoden 2026 hakkuusuunnitelmaa tai jättää juuri tämä lähimetsä hakkaamatta ja siirtää syntyvä tulovaje seuraavalle vuodelle tai kattaa se muuten.
Lautakunta valitsi ensimmäisen vaihtoehdon äänin 7–2. Tämä kertoo, kuinka paljon painoa lähimetsän virkistysarvolle annettiin, kun vastapuolella oli euroiksi kirjattu tulotavoite. Joka tapauksessa täysin laillinen ja demokraattinen päätös. Vaihtoehto oli pöydällä ja asiasta äänestettiin.
Asiassa on varmaan paljon muitakin sävyjä, ymmärrän, ja mieluusti niistä kuulen.
Keskustelu jatkuu
Aihe puhuttaa luottamushenkilöitä. Poimin tähän muutaman kommentin Larin ketjusta Mäntsälä-ryhmästä sellaisenaan, ilman omaa tulkintaani – kommentit kertovat itse, miten monelta kantilta asiaa voi katsoa. Tämäkin kuuluu demokratiaan. Jokaisella päättäjällä on arvonsa ja katsantokantansa, totta kai.
Olen tosi iloinen, että useampi luottamushenkilö kertoi tästä asiasta kantansa! Tätä kaipaan kovasti lisää. Kuntapolitiikkaryhmässä ollaan valitettavasti jokseenkin jäässä – tai ylivarovaisia. Kantaa ei mielellään julkisesti oteta. Äänestäjän kuluttajansuoja, anyone 🤩
Miten sitten vaikuttaa jatkossa?
Näiden kahden prosessin vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin erilaiset. Kaavaan kuuluu virallinen nähtävilläolo ja muistutusmenettely. Vuosittaiseen hakkuusuunnitelmaan samanlaista kuntalaisille tarkoitettua muistutusvaihetta ei ole, vaan käytännössä siihen pitäisi ehtiä vaikuttaa ennen lautakunnan päätöstä – valmistelun ja luottamushenkilöiden kautta. Jurvalan kohdalla se juna meni jo tammikuussa.
Tietysti kannattaa aina pohtia huolella, ketä ehdokasta äänestää.
–
Oma fiilikseni? Lähimetsiä voisi ehkä tarkastella toisin. Kun virkistyskäytössä olevaa lähimetsää käsitellään talousmetsän mittapuulla (pun intended!), eikä virkistysarvoa kirjata mihinkään mitattavaan muotoon, se häviää helposti päätöksenteossa budjetoidulle euromäärälle.
Kiitos, kun luit! 💛
Riitta
Hei, kuule kuntalaista 