Kunnanhallitus hyväksyi 15. kesäkuuta vuoden 2027 talousarviokehyksen. Tämän tukemana lautakunnat laativat esityksensä, ja marraskuussa valtuusto hyväksyy talousarvion. Kehys on tällä kertaa tavallista suorapuheisempi. Mukana on monia kiinnostavia kulmia, joista poimin kolme havaintoa.
Keskeisin kysymys on, johdetaanko Mäntsälää strategian väestötavoitteen vai budjetin varovaisemman väestöoletuksen mukaan.
Havainto 1. Vuosikate puolittuu, kun kertaerät poistuvat
Vuosikate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden jälkeen jää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuoden 2026 muutetussa talousarviossa vuosikate oli 11,6 miljoonaa euroa, ja vuoden 2027 kehyksessä 5,9 miljoonaa euroa. Se ei riitä kattamaan edes poistoja. Tilikauden tulos kääntyy 2,7 miljoonaa alijäämäiseksi.
Miksi näin jyrkkä pudotus? Kehysasiakirja vastaa tähän. Vuoden 2026 yli kahden miljoonan ylijäämä on sen omin sanoin ”lähinnä kirjanpidollinen, johtuen sotekiinteistöjen yhtiöittämisestä aiheutuneesta myyntivoitosta”. Sama erä selittää toimintatuottojen 36,9 prosentin pudotuksen, eli vertailuvuoteen kirjautui myyntivoitto, jota vuonna 2027 ei enää ole.
Tämä havainto onkin monelle tuttu. Valtuutetut ovat jo aiemmin nostaneet esiin sen, miten kertaluonteiset erät ovat pitäneet tulosta pinnalla – Nivoksen osinko, konsernin luovutustulot, ja nyt sotekiinteistöjen yhtiöittäminen. Kolme vuotta peräkkäin kuvio on ollut sama. Erona aiempaan on se, että tällä kertaa se sanotaan kehyksessä suoraan.
Kun kertaluonteiset omaisuuserät loppuvat, mikä on Mäntsälän käyttötalouden todellinen tasapaino?
Havainto 2. Budjetissa on strategiaa alempi väestötavoite
Tämä havainto on mielestäni kaikkein kuumottavin.
Kunnan strategia tavoittelee 600 hengen väestönkasvua vuosina 2026–2030 eli 150 asukasta vuodessa. Kehyksen talousarviolaskelmissa väestön oletetaan kuitenkin kasvavan vain 0,2 prosenttia vuodessa – eli Mäntsälän nykyisellä väkiluvulla noin 42 asukasta. Kunnan oma tilinpäätösennuste vuodelle 2026 on 20 976 asukasta, joka on alle sen lähtötason, jolle vuoden 2027 budjetti on rakennettu.
Kolme eri lukua kuvaa samaa kasvua ja se hämmentää. Strategiassa 150 asukasta vuodessa, budjetti laskee 42 asukkaalla, ja kunnan tuorein ennuste kulkee näiden molempien alapuolella.
Laadintaohjeessa seisoo: ”Talousarvion laadintaperusteena on valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Kuntastrategiasta johdetaan talousarvion eri tulosalueille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.” Budjetti siis johdetaan strategiasta. Ja silti budjetin väestöpohja on alle kolmasosa strategian väestötavoitteesta.
Ero ei jää vain strategiaan. Sama asukasluku on jakajana kaikissa asukaskohtaisissa tunnusluvuissa. Kun luku on kunnan oman ennusteen valossa yläkanttiin, velka ja kustannukset asukasta kohden näyttävät hieman paremmilta kuin ne oikeasti ovat.
Vielä vuosi sitten budjetissa laskettiin toisin. Vuoden 2026 talousarviossa lukee suoraan, että ”tunnusluvut on laskettu strategian tavoitteen mukaisen väestönkasvun mukaisesti” – siis +150 asukkaan vuosivauhdilla. Nyt 15.6. julkaistussa kehyksessä pohjalukuna on 42. Strategiaa ei ole muutettu, tavoite on yhä 600.
Varovaisempi väestöoletus on sinänsä vastuullista taloudenpitoa. Tuloja ei pidä laskea toiveiden varaan.
Kysymys kuuluukin: jos budjetti on realistinen ja tavoite ei, kumpi näistä on se luku, jonka mukaan Mäntsälää oikeasti johdetaan?
Havainto 3. Velka kasvaa juuri kun kantokykymme heikkenee
Kunnan lainakantaa on vuosina 2021–2025 pienennetty suunnitelmallisesti 4 743 eurosta 3 757 euroon asukasta kohti. Tässä on tehty erinomaista työtä, eikä edessä oleva käänne johdukaan velanhoidon epäonnistumisesta. Se johtuu siitä, mitä on tulossa.
Investointimenot vuosille 2027–2030 ovat 91,8 miljoonaa euroa, ja lainamäärän kasvu on yli 60 miljoonaa euroa. Lainakanta nousee 5 706 euroon asukasta kohti vuoteen 2030 mennessä eli korkeammalle kuin taso, jolta velan pienentäminen aikanaan alkoi. Jos väestö kasvaa kehystä hitaammin, lainamäärä asukasta kohti nousee ennakoitua jyrkemmin.
Ratkaisevaa ei ole velan kasvu sinänsä, vaan myös sen ajoitus. Velka nousee jyrkästi juuri, kun vuosikate on pudonnut 5,9 miljoonaan eikä enää kata poistoja. Suurin yksittäinen erä on uimahalli, jonka rakentaminen ajoittuu vuosille 2028–2030 ja jonka kehys arvioi heikentävän vuosikatetta noin miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi suunnitelmassa ovat kirjaston uudisrakennus ja Ehnroosin koulun laajennus.
Kunta ottaa siis lisää velkaa, kun sen kyky rahoittaa investointeja omalla tulorahoituksella on heikoimmillaan.
Mille oletukselle näiden hankkeiden rahoitus lepää?
Mikä luku meitä ohjaa?
Kehys on rehellinen ja hyvin valmisteltu. Ajattelen, että haaste ei olekaan valmistelussa vaan siinä, että samat ongelmat piinaavat: kertaluonteiset tuotot paikkaavat tulosta, väestötavoite ja budjetti eivät ole linjassa, ja investointien rahoituspaine kasvaa.
Kun valtuusto marraskuussa käsittelee budjettia, esittäkää yksi kysymys: minkä väestökehityksen varaan luvut on laskettu? Ja jos se ei ole strategian mukainen, mitä strategialle aiotaan tehdä?
Tavoitteen kuuluu ohjata. Jos budjetti kulkee omaa rataansa ja tavoite jää varjoon, mikä on Mäntsälän kulkusuunta?
Kiitos, kun luit!
Riitta
Muita kirjoituksiani ->
Hei, kuule kuntalaista 