Kuntaliiton helmikuussa 2026 käynnistynyt Älykäs kuntatuottavuus -ohjelma lähtee siitä, että tuottavuus ei synny teknologiainvestoinnista vaan toiminnan uudelleensuunnittelusta.
Avoin kysymys monessa kunnassa onkin se, mitä tekoälyllä halutaan saavuttaa ja miten sen avulla voisi edistää kuntastrategian toteutumista.
Kunnanvaltuuston kyselytunnilla 27.4. hallintojohtaja Siikaluoma vastasi kysymykseen siitä, miten Mäntsälän kunnassa käytetään tekoälyä.
Kuulimme, että Mäntsälässä on työkaluksi valittu Microsoft Copilot, ja että meillä on 100 maksullista lisenssiä hankittuna. Lisäksi meillä on pakollinen tekoälylukutaitokoulutus sekä pilottiryhmä, joka edistää asiaa sisäisesti. Ja opetustoimessa on tehty Google-kokeiluja.
Käyttöä seurataan kehotteiden lukumäärällä, ja hallintojohtaja itsekin myönsi, että tämä mittari “ei kerro itsessään mitään”. Tosiaan pelkkä käytön määrä ei kerro, saadaanko lisensseistä todellista hyötyä.
Tekoälyä on hyvä mitata sillä, paranevatko työn tekeminen, palvelut ja päätöksenteko. Mittareina esimerkiksi säästetty työaika, käsittelyaikojen lyheneminen tai se, kuinka moni kokeilu muuttuu pysyväksi työtavaksi ja prosessin osaksi.
Valtuutettu Manninen ehdotti käytännöllistä testiä: ottakaa lisenssit pois ja katsokaa, ketkä pyytävät ne takaisin. Saattaa kuulostaa radikaalilta, mutta uskon, että idea itse asiassa toimisi. Osa käyttäjistä ei saa otetta tekoälyn käytöstä ja arvokas lisenssi menee hukkaan. Olen nähnyt tämän monessa organisaatiossa.
Puhumme muutoksesta ja johtamisesta (emme teknologiasta)
Siikaluoma kuvasi vastauksessaan tekoälyhankkeiden luonnetta varsin osuvasti. Hän sanoi tyyliin:
”Se on toimintojen, prosessien ja työtapojen kehittämistä. Tämä ei ole teknologinen harjoitus eikä IT-osastoharjoitus, vaan koko toiminnan ja johtamisen harjoitus.”
Ja lisäsi vielä perään: ”Yritetään pitää se mielessä, ettei mennä väline edellä.”
Naulan kantaan.
Mutta käytännön tasolla viesti jäi vielä väline- ja tietohallintopainotteiseksi. Tekoälyasiat tulevat mukaan tänä vuonna päivitettävään tietohallintostrategiaan. Tietohallintostrategiaan tekoäly kuuluu vain osin.
Käytännönläheistä kehittämissuunnitelmaa tarvitaan juuri nyt, ei sitten, kun tietohallintostrategia joskus valmistuu.
Kun tekoäly laitetaan tietohallinnon koriin, se typistyy väkisin välinekysymykseksi: mitä lisenssejä ostetaan, kenelle niitä annetaan ja miten käyttöoikeuksia hallitaan. Tietohallinto on näissä toimissa kuin kala vedessä.
Tuottavuuden ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta nämä eivät kuitenkaan ole tärkeimpiä kysymyksiä.
Sama dynamiikka näkyy työkaluvalinnassa. Copilot istuu Microsoft-ympäristöön ja on hallittavissa keskitetysti, mutta eri käyttötapauksiin sopivat eri työkalut. Tällaisissa hankinnoissa on rakenteellinen riski, että valintaa ohjaa se taho, jonka vastuulla on välineen hallinta, eikä se taho, jonka arjen työtä välineen pitäisi muuttaa.
Ainakaan valtuuston kyselytunnilla kuullun perusteella ei käynyt selväksi, millaiseen käyttötarpeiden arviointiin Copilot-hankinta perustui. Onkin tärkeää, että asetettu pilottiryhmä saa riittävästi aikaa ja mandaatin käyttötapausten etsimiseen eikä vain työkalun kokeiluun.
Kenelle ohjaaminen ja kehittäminen kuuluvat?
Tekoälyn tulo taloon vaatii taitavaa muutosjohtamista.
Muutosjohtaminen on monen julkishallinnon organisaation akilleen kantapää, sillä tätä varten ei välttämättä ole rooleja tai toimintamalleja.
Ajattelen, että henkilöstöhallinnolla pitäisi olla tässä vahva rooli, koska kyse on osaamisen ja esihenkilötyön kehittämisestä sekä työtapojen muutoksesta.
Tietohallinnon rooli on silti tärkeä. Teknologia, tietoturva, tietosuoja ja hallintamallit on saatava kuntoon. Mutta kuskin paikka ei voi olla tietohallinnolla, koska varsinaiset hyödyt syntyvät työn ja palveluiden kehittämisestä.
Tarpeellisia kysymyksiä ovat:
- Missä meillä tehdään turhaa manuaalista työtä?
- Missä palvelujemme saatavuus ja laatu paranisivat tekoälyn tai automaation avulla?
- Missä kohtaa päätösvalmistelu hyötyisi datan paremmasta hyödyntämisestä?
- Mitä kokonaan uusia asioita voisimme tehdä tekoälyn avulla?
Näihin osaavat parhaiten vastata kunkin palvelualueen ammattilaiset.
Etenemisvauhdilla on merkitystä
Siikaluoman puheesta välittyi viesti, että tässä nyt kokeillaan ja pohditaan. Ja loppuvuoden aikana sitten… Kun valtuutettu Manninen tarjoutui vetämään valtuutetuille tekoälykoulutuksen, hallintojohtajan vastaus oli: ”Aloitetaan maltilla.”
Maltillisuus on hyvä lähtökohta, mutta tässä kohtaa asiaa kannattaisi kiirehtiä edes hieman. Talouden tasapainottamissuunnitelman laatiminen on pian edessä, ja tekoäly voi osaavissa käsissä olla merkittävä keino parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta.
Kuntasektorilla moni on jo siirtynyt kokeiluista tekemiseen, ja muun muassa VM:n avoin GenAI-verkosto tarjoaa siihen tukea.
Konkreettisia käyttötapauksia ei mainittu, ja agenttiteknologiasta todettiin, että hallintamalli on laadittava ennen käyttöönottoa.
Siksi syntyi vaikutelma, että olemme vielä valmistelun ja kokeilun vaiheessa. Talouden tasapainottamisen näkökulmasta tämä on haaste.
Oli hyvä, että asiasta kysyttiin valtuustossa. Seuraava askel on päättää, mitä tekoälyllä halutaan mitattavasti saavuttaa – ja kuka tätä johtaa. Jos vastuu jää hajautetuksi, lopputulos on tuttu monelta työpaikalta: kaikki kannattavat asiaa, mutta kukaan ei varsinaisesti johda sitä.
Kiitos, kun luit!
Riitta
PS. Arvelen, että ns. varjo-AI:ta löytyy kunnantalolta ja kouluilta jonkin verran. Jos tekoälytyötä ei viedä napakasti eteenpäin, osa työntekijöistä ratkaisee ongelman itse ja käyttää omiin tarpeisiinsa sopivia työkaluja, kuten ChatGPT:tä tai Claudea. Se on inhimillistä, mutta tuo mukanaan tietoturva- ja tietosuojariskejä.
PS2. Kuntaliiton Älykäs kuntatuottavuus -esitys: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/%C3%84KT-ohjelma-Kiihdytt%C3%A4m%C3%B6_0.pdf
PS3. Futurice-yhtiö on julkaissut oppaan, jossa esitellään käyttötapauksia: https://www.futurice.com/fi/downloads/fi-tekoaly-julkisella-sektorilla
Hei, kuule kuntalaista 