Helsingin Sanomat kirjoitti hiljattain Humppilasta, jossa kunnanvaltuusto lakkautti kunnanjohtajan esityksestä kaksi johtajan virkaa. Teknisen johtajan työt jaettiin muille. Kunnanjohtaja hoitaa hallintojohtajan tehtävät itse tekoälyn avulla.
Juttu levisi nopeasti ja keskustelu kääntyi siihen, keneltä tekoäly vie työt. Ymmärrän juttukulman herkullisuuden, mutta minua kiinnostaa enemmän se, mitä tekoäly tarkoittaa kunnan taloudelle?
Samassa jutussa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että tekoäly voisi kasvattaa julkisen sektorin tuottavuutta jopa 20 prosenttia. Se on hurja luku ja parhaimmillaan se tietysti tarkoittaa, että rahaa jää käytettäväksi kaikista tärkeimpiin palveluihin.
Henkilöstökulut ovat kuntien suurimpia menoeriä, ja jos sama työ saadaan tekoälyn avulla tehtyä pienemmällä työmäärällä, se näkyy taloudessa – tai no, aina ei näy, jos kukaan ei päätä, mihin vapautuva aika käytetään.
Nyt tekoälyn tuottavuushyödyt kun jäävät helposti yksittäisten työntekijöiden iloksi, eikä organisaatio välttämättä hyödy niistä. Moni huokoistaa omaa työtään, kun saa hommat tehtyä nopeammin.
Tekoälyn hyödyntäminen tulee rakentaa fiksusti, tavoitteellisesti ja muutosjohtamisen keinoja käyttäen. Toki nyt on kyseessä iso, transformatiivinen muutos, ja ihan peruskonstit eivät tässä riitä.
Minua kiinnosti tutkia, miten Humppila ratkaisuihinsa päätyi, ja siksi luin kunnan talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille 2025-2029. (Se on lyhyt opus ja linkki löytyy jutun lopusta.)
Humppilan suunnitelma on ihanan selkeä
Humppila on noin 2 000 asukkaan kunta, jonka taseeseen kertyi vuonna 2024 lähes miljoonan euron alijäämä. Kuntalain mukaan se on katettava vuoden 2029 loppuun mennessä, joten suunnitelma oli aika lailla pakko tehdä.
Suunnitelmassa esitellään kahdeksan toimenpidettä, talouden nykytila ja tunnusluvut. Alijäämä on tarkoitus kattaa erissä → 350 000 euroa vuonna 2026, 300 000 euroa vuonna 2027, sen jälkeen 200 000 ja 150 000 euroa. Suunnitelman lopussa on aikataulutaulukko, josta näkee yhdellä silmäyksellä, mitä minäkin vuonna tehdään. Mainiota. Seurantakin on selkeästi sovittu. Kunnanhallitus seuraa toteumaa neljännesvuosittain ja valtuusto puolivuosittain.
Tekoäly on yksi kahdeksasta toimenpiteestä, ja sille on kirjoitettu oma lukunsa. Siinä kerrotaan konkreettisesti, mihin tekoälyä käytetään → ennakointiin, tiivistelmiin päätöksenteon tueksi, asiakirjojen luonnosteluun, palautteiden analysointiin sekä henkilöstön koulutukseen.
Täydellinen suunnitelma se ei ole (eikä tarvitsekaan). Tekoälyn hyödyntämiselle ei ole vielä laskettu euromääriä ja mittarit luvataan määritellä myöhemmin.
Pidän todella paljon siitä, että suunnitelma on oma asiakirjansa, joka on helppo jokaisen tavata läpi.
Mutta tärkeintä on, että tekoäly on mukana kokonaisuudessa, jossa kunnan talouden suunnasta päätetään.
Entäs Mäntsälässä?
No, olemme Humppilaa paljon suurempi kunta ja tilanne on osin toinen. Taseessa on vielä ylijäämää, joten meillä ei ole Humppilan kaltaista lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta.
Mutta kunnan oma talousarvio toteaa, että suunnitelmavuodet 2027–2029 ovat selvästi alijäämäisiä ja että vuoden 2026 aikana on varauduttava talouden tasapainottamisohjelman laatimiseen.
Kehys vuodelle 2027 näyttää säästöjenkin jälkeen 2,7 miljoonan euron alijäämää, ja siinä valtionosuuksien arvioidaan laskevan 11,2 prosenttia.
Vuonna 2020 hyväksytyssä talousohjelmassa, jota kutsuttiin nimellä Mäntsälä 2026, tavoiteltiin 10 miljoonan euron sopeutustoimia. Sen toimenpidelistalla oli muun muassa rivit ”tietohallinnon tuottavuuden nosto” 80 000 euroa ja ”sähköiset työkalut ja palvelut” 20 000 euroa (tuli mieleen ne kiireellä hankitut digiroskikset, mutta kuuluivatko ne tähän, en tiedä).
Talousarviossa 2023 arvioitiin, että toimenpiteitä oli toteutunut noin 4,9 miljoonan euron edestä. Isot päätökset oli tehty, mutta tuottavuutta ja sähköisiä työkaluja koskevat rivit todettiin vaikeiksi arvioida. Jää hieman epäselväksi, mikä näiden toimenpiteiden toteuma lopulta oli.
Vuoden 2025 tilinpäätös kertoi ohjelmasta tunnuslukujen tasolla. Useita tavoitteita saavutettiin, mutta esimerkiksi kunnan lainakanta oli vuoden 2025 lopussa 78,4 miljoonaa euroa, kun ohjelman vuoden 2026 tavoite oli 61,5 miljoonaa euroa. Sen sijaan alkuperäisen toimenpidelistan lopullista toteumaa ei enää raportoitu.
Ainakaan itse en löytänyt valtuuston päätöksistä erillistä päätöstä Mäntsälä 2026 -ohjelman toimenpidekohtaisen seurannan supistamisesta. Seuranta vain muuttui osana vuoden 2023 talousarviota.
Koin kuntalaisena, että edellistä ohjelmaa oli paitsi vaikea seurata, myös vaikea lukea. Se koostui joukosta taulukkoja, jotka olivat talousarviokirjaan sisällytettyinä. Se jotenkin hävisi sinne kaiken muun sekaan.
Humppilasta kannattaa ottaa mallia
Olisi mahtavaa, jos Mäntsälän tuleva tasapainottamisohjelma olisi Humppilan tavoin selkeä ja helppolukuinen asiakirja. Siinä olisi hyvä olla toimenpiteet euroineen, aikataulu sekä seurantatavat.
Tekoälyn tulisi näkyä ohjelmassa merkittävänä keinona tuottavuuden parantamisessa. Sillä tulisi olla vastuuhenkilö, aikataulu ja mittarit.
Tällä hetkellä Mäntsälässä tekoäly on tietohallinnon toimintaohjelman alakohta, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2028. Kunta on hankkinut 100 Copilot-lisenssiä ja käyttöä on seurattu muun muassa kehotteiden määrällä. Tämä on kokeilemista ja sinänsä tarpeellista.
Tuottavuustavoitetta ei kuitenkaan ole eikä käyttötapauksista ainakaan ole kerrottu. Kokeilusta olisi päästävä eteenpäin rivakasti tai jäämme jälkeen.
Jos kävisi niin, että uusi ohjelma rakennetaan ilman tavoitteellista tekoälyn hyödyntämistä tai jos tekoäly kirjataan siihen samalla tavalla kuin sähköiset työkalut vuonna 2020 – yhtenä rivinä ilman omistajaa – saatamme mokata isosti. Väitän, että merkittävä mahdollisuus talouden tasapainottamiseen seuraavien vuosien aikana jää käyttämättä. Silloin paine säästöihin voi kohdistua vielä vahvemmin palveluihin, eli meillä ainakin kouluihin ja päiväkoteihin.
Kiitos, kun luit! 💛
Riitta
Lähteet:
Humppilan kunnan talouden tasapainottamissuunnitelma 2025–2029;
Helsingin Sanomat 18.9.2026 (Veera Paananen); Mäntsälän talousarviot 2021, 2023 ja 2026; kunnanhallitus 31.10.2022 § 214; kunnanvaltuusto 14.11.2022 § 93; Mäntsälän tilinpäätös 2025; kunnanhallitus 15.6.2026 § 110.
Lue myös tämä -> Toukokuussa pohdin tekoälyn muutosjohtamista Mäntsälässä → https://heikuulekuntalaista.com/2026/05/08/mantsalan-tekoalypolulla-tarvitaan-taitavaa-muutosjohtamista/
