Mäntsälän hyvinvointisuunnitelma on hyvä — mutta miten tiedämme, toimiiko se?

Mäntsälän uusi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2026–2030 on etenemässä valtuuston hyväksyttäväksi.

Tilannekuva on laadittu perusteellisesti ja perustuu laajaan tutkimustietoon, asukaskyselyihin, ikäryhmäkohtaisiin työpajoihin sekä vaikuttamistoimielinten kuulemisiin.

Suunnitelma vastaa Keusoten alueellisen hyvinvointisuunnitelman linjauksia, ja painopisteet — hyvä arki, osallisuus ja yhteisöllisyys, turvallisuus — kytkeytyvät luontevasti kuntastrategian kärkitavoitteisiin.

Pohjatyö on hyvässä kunnossa. Kysymys kuuluu: miten tiedämme, paraneeko kuntalaisten hyvinvointi?

Mittaaminen on vaikeaa

Hyvinvointiraportti 2025 arvioi päättyvän hyvinvointisuunnitelman 2024–2025 toteumaa. Raportissa todetaan poikkeuksellisen rehellisesti:

“Monet hyvinvointisuunnitelman tavoitteista saavutettiin osittain, mutta ajantasaisen seurantatiedon puuttuessa varmoja johtopäätöksiä tavoitteiden saavuttamisesta ei ole mahdollista tehdä.”

Tämä on tärkeä havainto. Päättyvän suunnitelmakauden osalta kunta pystyy siis kertomaan, mitä on tehty ja mihin on panostettu. Mutta toteutuiko hyvinvointi paremmin? Sitä ei voida varmuudella sanoa.

Sama riski näkyy myös uudessa suunnitelmassa. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2026–2030 luvussa 4 on listattu tavoitteet ja toimenpiteet. Sarakkeita on kaksi: Toimenpiteet sekä Koordinointi ja vastuutaho. Mittarisaraketta ei ole.

Suunnitelma toteaa: “Tarkemmat vuosittaiset toimenpiteet sekä mittarit määritellään osana jokaisen palvelualueen talousarviovalmistelua.”

Tämä voi olla käytännöllinen ratkaisu, mutta valtuuston näkökulmasta se vaikeuttaa kokonaisseurantaa. Jos mittarit määritellään vasta myöhemmin ja hajautetusti, kokonaisuuden seuranta voi jäädä epäselväksi.

Miten hyvin Mäntsälässä voidaan – ja miksi mittareita tarvitaan?

Kun katsoo Kuntamaiseman vähimmäistietosisältöä ja vertaa Mäntsälää Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, esiin nousee useita kohtia, joissa seurannan merkitys korostuu. Alla muutama poiminta.

Nuorten päihteidenkäytössä ja rahapelaamisessa Mäntsälän luvut ovat heikommat kuin Keski-Uudellamaalla kaikilla kouluasteilla. Ammattiin opiskelevilla ero on erityisen suuri.

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa:
8.–9. lk Mäntsälä 11 %, Keski-Uusimaa 8 %; lukio Mäntsälä 15 %, Keski-Uusimaa 11 %; ammatti Mäntsälä 21 %, Keski-Uusimaa 10 %
Kokeillut kannabista vähintään kaksi kertaa:
8.–9. lk Mäntsälä 8 %, Keski-Uusimaa 5 %; lukio Mäntsälä 5 %, Keski-Uusimaa 2 %; ammatti Mäntsälä 9 %, Keski-Uusimaa 6 %
Pelaa rahapelejä viikoittain:
8.–9. lk Mäntsälä 6 %, Keski-Uusimaa 5 %; lukio Mäntsälä 4 %, Keski-Uusimaa 1 %; ammatti Mäntsälä 11 %, Keski-Uusimaa 6 %
Päivittäin tupakka/nikotiinituotteita, ammatti:
Mäntsälä 29 %, Keski-Uusimaa 21 % (muilla kouluasteilla ero on pieni)

Osallisuuden kokemus on Mäntsälässä heikompaa kaikilla tarkastelluilla kouluasteilla. Erityisesti lukiossa ero on suuri.

8.–9. lk: Mäntsälä 11 %, Keski-Uusimaa 9 %
Lukio: Mäntsälä 8 %, Keski-Uusimaa 3 %
Ammatti: Mäntsälä 11 %, Keski-Uusimaa 8 %

Koulukiusaamisen luvut ovat myös Mäntsälässä heikommat kaikilla kouluasteilla.

8.–9. lk: Mäntsälä 9 %, Keski-Uusimaa 7 %
Lukio: Mäntsälä 2 %, Keski-Uusimaa 0 %
Ammatti: Mäntsälä 4 %, Keski-Uusimaa 1 %

Ikäihmisten kaatumisissa ero on silmiinpistävä. Kaatumis- ja putoamishoitojaksoja on Mäntsälässä 364/10 000 vastaavanikäistä, Keski-Uudellamaalla 244 ja koko maassa 273.

Myös nuorten uni ja kouluruokailu näyttävät huolestuttavilta. Lukiossa 40 prosenttia nukkuu arkena alle kahdeksan tuntia, kun Keski-Uudenmaan vastaava luku on 32 prosenttia. Yläkoulussa 38 prosenttia ei syö koululounasta päivittäin, Keski-Uudellamaalla 30 prosenttia.

Yksittäinen kunnan toimenpide ei tietenkään ratkaise ongelmia. Mutta olisiko mittareista apua päättäjille? Ilman niitä emme tiedä ajoissa, mihin suuntaan kehitys kulkee ja vaikuttavatko tehdyt toimet. Sotkanetin tiedot saadaan viiveellä.

Sukupuolittunut hyvinvointiero vaatii huomiota

Haluan nostaa vielä yhden huomion esiin. Suunnitelman aineistossa näkyy sukupuolittunut hyvinvointiero.

Yläkouluikäisistä tytöistä yli puolet on ollut huolissaan mielialastaan, pojista noin kolmannes. Myös alakoululaisten ahdistusoireilu on lisääntynyt ja painottuu tyttöihin. Lukioikäisten tyttöjen oireilu jatkaa kasvuaan.

Suunnitelmassa todetaan myös, että Mäntsälässä naisten ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet itsemurhien takia ovat kääntyneet nousuun ja ovat alueen korkeinta tasoa (FCG:n PYLL-aineiston mukaan).

Suunnitelma kuvaa sukupuolittunutta hyvinvointieroa monessa kohdassa, mutta toimenpidetasolla se jää yhden yleisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman varaan. Ajattelen, että tämä on tärkeä havainto, johon tulisi panostaa.

Hyvinvointilautakunnan saatesanoissa todetaan myös, että

”Kunnasta puuttuu lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jonka valmistelu on käynnissä parhaillaan.”

Tämä on hyvä hetki varmistaa, että sukupuolittunut hyvinvointiero näkyy tulevassa suunnitelmassa konkreettisina toimenpiteinä ja mittareina.

Kunnan rooli hyvinvoinnissa

Hyvinvointiin ei vaikuteta vain sote-palveluilla. Kunnalla on oma tärkeä roolinsa liikunnassa, kulttuurissa, arjen ympäristöissä, osallisuudessa ja ennaltaehkäisyssä.

TEAviisarin mukaan Mäntsälän liikuntapisteet ovat 58, kun koko maan taso on 69. Kulttuuripisteet ovat Mäntsälässä 60, koko maassa 77. Liikuntatoimen menot ovat Mäntsälässä 61 euroa asukasta kohti, koko maassa 75 euroa. Myös kuntajohdon hyte-pisteet jäävät selvästi koko maan keskitason alle: Mäntsälä 71, koko maa 87.

Suunnitelma toteaa myös, että kulttuurikaveritoimintaa ei toteuteta kunnassa, ja että tällä on vaikutusta HYTE-kertoimeen.

Nämä ovat hyviä esimerkkejä mittareista, jotka eivät kuvaa suoraan hyvinvoinnin lopputulosta, mutta kertovat kunnan omasta panostuksesta ja toimintaympäristön edellytyksistä.

Mitä mittaristossa olisi hyvä olla

Käytän aiemmassa mittaristopostauksessani esittämääni kolmiportaista jaottelua:

Tulosmittarit kertovat, kehittyykö hyvinvointi haluttuun suuntaan.
Edellytysmittarit varmistavat, että panostetaan oikeisiin, vaikuttaviin asioihin.
Suoritemittarit kertovat, mitä käytännössä tehtiin.

Valtuustotasolle sopivat aggregoidut, vuosittain päivittyvät ja vertailukelpoiset mittarit. Mahdollisia ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi:

Sairastavuusindeksi, ikävakioitu — Mäntsälä 94,1 (2023), koko maa 100
Työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu — Mäntsälä 89 (2023)
HYTE-kerroin €/asukas ja HYTE-pisteet ovat jo valtuustotasolla, ja hyvä niin. Ne ovat kuitenkin edellytysmittareita, joiden rinnalle tarvitaan tulosmittareita
Sijatavoite Keski-Uudenmaan tai KUUMA-kunnissa vähintään yhdelle yllä olevista — eli sama logiikka kuin nyt toimivassa työttömyysasteen sijatavoitteessa, joka on hyvin muotoiltu tavoite
Vuosittaisen kuntalaiskyselyn hyvinvointi-indeksi — suunnitelma viittaa asukaskyselyyn, mutta seurattavaa kokonaislukua siitä ei vielä ole

Sijatavoite olisi hyvinvoinnissakin luonteva ratkaisu. Se muistuttaisi nykyistä työttömyysasteen tavoitetta, joka on hyvin muotoiltu: se on ymmärrettävä, vertailukelpoinen ja ohjaa katsomaan omaa kehitystä suhteessa muihin.

Lautakuntatasolle kuuluvat tarkemmat indikaattorit, joiden varaan suunnitelma onkin jo rakennettu: esimerkiksi Kouluterveyskyselyn osaindikaattorit ikäryhmittäin, ikäihmisten kaatumiset, osallisuuden kokemus, nuorten päihteidenkäyttö sekä turvallisuuden mittarit kuten koulukiusaaminen, lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ja liikenneturvallisuus. Hyvinvointilautakunnan mittarit voisivat seurata esimerkiksi tyttöjen mielen hyvinvointia tai nuorten päihteidenkäyttöä entistä yksityiskohtaisemmin.

Palvelualueilla taas seurataan suoritteita: tapahtumien kävijämääriä, kohtaamispaikkojen määrää, koulutuspäivien lukumäärää, liikuntaryhmien osallistujia ja muita käytännön tekemisen mittareita.

Näin valtuusto seuraisi kokonaisuutta, lautakunnat pureutuisivat ilmiöihin ja palvelualueet vastaisivat käytännön toteutuksesta.

Hyvä suunnitelma ansaitsee hyvän seurannan

Mäntsälän hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman sisältö on vahva. Tilannekuva on perusteellinen, painopisteet ovat järkeviä ja suunnitelma on selvästi laadittu huolellisesti.

Siksi mittareihin kannattaa kiinnittää huomiota nyt, ennen kuin suunnitelma hyväksytään. Jos mittarit jäävät myöhempään valmisteluun, riskinä on, että seuraavassa hyvinvointiraportissa joudutaan jälleen toteamaan sama asia: paljon on tehty, mutta vaikutuksista ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä.

Hyvinvointityö on kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Hyvä mittaristo tekee siitä johdettavaa.

Mäntsälä on kirjannut Hyvinvointiraporttiin 2025, että tulevina vuosina hyvinvointityössä vahvistetaan tiedolla johtamista. Tämä on hyvä tavoite. Sen toteuttaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että suunnitelmaan tarvitaan mittarit.

Kiitos hyvinvointitiimille perusteellisesta valmistelusta. Kun mittarit vielä hiotaan kuntoon, suunnitelmasta tulee selvästi vahvempi väline kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Kiitos, kun luit!
Riitta

Lähteinä olivat: