Mäntsälän vesiliikuntakeskuksen asemakaava otti jälleen askeleen eteenpäin. Kuntakehityslautakunta esitti kunnanhallitukselle, että kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Kaavoitus etenee asiallisesti ja kulkee lakisääteistä polkuaan. Kaavoituskatsaus löytyy täältä.
Vesiliikuntakeskusta on valmisteltu Mäntsälässä pitkään. Ymmärrän hyvin, että moni odottaa innolla hankkeen etenemistä.
Kaavan rinnalla on hyvä tarkastella sekä taloutta että riskejä. Nostan muutaman näkökulman, joita toivon valtuutettujen pohtivan.
Hankkeen luonne ja riskiprofiili muuttuivat matkalla
Alkuperäisessä suunnitelmassa yksityinen toimija olisi vastannut uimahallin operoinnista, eli kunta olisi tarjonnut tilat, mutta liiketoimintariski olisi ollut yksityisellä toimijalla. Tämä suunnitelma “ei kuitenkaan edennyt markkinatilanteen vuoksi”, kertoo kaavaselostus.
Kun yksityistä operaattoria hallille ei löytynyt, hankkeen luonne ja riskiprofiili muuttuivat olennaisesti. Kunta ei vain mahdollista hanketta, vaan kantaa siitä suurempaa taloudellista riskiä.
Valinta tilavaihtoehdoista
Jos olen ymmärtänyt oikein, valmistelussa on ollut mukana useita eri laajuisia tilaohjelmavaihtoehtoja. Tarjolla oli suppeammasta perusliikunnan ratkaisusta aina laajaan kokonaisuuteen, jossa olisi esimerkiksi terapia-altaat, hyppytornit sekä edustustilat ja edustussauna.
Jos eteenpäin viedään laajinta vaihtoehtoa, olisi tärkeää avata, millä perusteilla on päädytty tähän.
Pohdin erityisesti investoinnin ’luksusosaa’ – edustustiloja. Mäntsälässä on jo lukuisia edustustiloja. K2:n Lataamo sekä jäähallissa olevat edustustilat ovat vuokrattavissa kokouksiin ja juhliin, saunoineen päivineen.
Mietin, onko reilun 20 000 asukkaan kunnassa tarvetta rakentaa uimahallin yhteyteen lisää edustustiloja, kun perustarpeeseen — kuntouintiin ja terveysliikuntaan — voisi vastata pienemmällä investoinnilla ja pienemmillä käyttökustannuksilla?
Valtuuston iltakoulussa marraskuussa 2025 kerrotaan käsitellyn eri vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia.
Miksi päädyttiin kalleimpaan tilavaihtoehtoon?
Olen kuullut, että valtuutetuilta on pyydetty kantoja tilaohjelmasta. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä valtuutetut vastasivat — ja ovatko nämä pohdinnat julkisia.
Taloustilanne kiristää hankkeen arviointia
Olen käsitellyt Mäntsälän taloustilannetta blogissani aiemmin enkä jatka siitä tässä laajemmin. Pari uutta tiedonmurua löytyy:
Kunnan tuore tilinpäätös 2025 vahvisti sen, mitä luvut kertoivat jo aiemmin. Taloutemme ei näytä edelleenkään kovin vahvalta.
Myös lainakannasta kuuluu uutta. Kunnan lainakanta on investointiohjelman mukaan nousemassa 70 miljoonasta eurosta 105 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Konsernin lainakantaan on tulossa muutos: jos valtuusto 25.5.2026 hyväksyy Mäntsälän Kodit Oy:n osakkeiden siirron KAS kodit Oy:lle, konsernista poistuu noin 20–23 miljoonaa euroa lainaa.
Toimenpide siistii konsernin lukuja, mutta kunnan oma velka ei muutu. Tästä seuraa toki myös se, että konserniluvut eivät tämän jälkeen ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna.
Miten investoinnit laitetaan järjestykseen?
Mäntsälän valtuutetut päättävät tästä demokraattisesti. On sekä kiinnostavaa että kimuranttia, että samalle ajanjaksolle osuu kaksi näin suurta hanketta.
Ehnroosin koulun tarveselvitys on juuri valmistunut ja tähtää valmistumiseen vuoden 2030 alussa, eli käytännössä samalle aikavälille vesiliikuntakeskuksen kanssa. Kouluverkkoratkaisu on talousarviossa 2026 varattu yhteensä 4,2 miljoonalla eurolla vuosille 2026–2028.
Huhtikuussa 2026 valmistunut Ehnroosin koulun tarveselvitys kertoo todellisiksi investointikustannuksiksi 9,3–10,4 miljoonaa euroa — varaus kasvaa siis merkittävästi.
Lisään tähän vielä sen surullisen asian, että toinen ikuisuushankkeemme, kirjastohanke, on edelleen rahoittamatta vuoden 2022 osallistamisprosessista lähtien.
Kyse on myös siitä, mitä muita hankkeita vesiliikuntakeskus käytännössä siirtää, pienentää tai syrjäyttää.
Talousarvion investointiosassa todetaan, että investointien toteutuminen ”vaatii priorisointia”. Millä perusteilla priorisointi tehdään? Palveluverkkosuunnitelmaa, jossa eri investointitarpeet asetettaisiin järjestykseen valittujen perusteiden pohjalta, ei kai vielä ole. Onko tämä edes mahdollista? Itse en osaa sanoa.
Kaava ei ole investointipäätös, mutta…
Kunnan omissa asiakirjoissa todetaan selkeästi, että ”varsinaiset toteutuspäätökset rakentamisesta ja rahoituksesta tehdään erikseen myöhemmässä vaiheessa”. Hyvä niin — kaava luo edellytyksiä, ja investointipäätös on eri asia.
Käytännössä taitaa kuitenkin olla niin, että jokainen kaavoituksen vaihe, viitesuunnitelma ja konsulttitoimeksianto rakentavat odotusta siitä, että hanke toteutuu. Suunnitteluun sidotut eurot tekevät perääntymisestä vaikeampaa.
Jään miettimään, syntyykö tässä tilanne, jossa investointipäätöksestä tulee lopulta muodollisuus, koska niin paljon on jo tehty, että toisenlainen päätös tuntuisi kaiken työn mitätöimiseltä. Tämä on ymmärrettävää. Se olisi kuitenkin ongelmallinen tapa päätyä 18 miljoonan euron investointiin, jolla olisi erittäin suuret käyttötalousvaikutukset. Siltä tuntuu ainakin kuntalaisesta.
Riittäisikö pienempi toteutus?
Mahdollisuus vesiliikuntaan on hieno tavoite. Siitä lienee laaja yksimielisyys. Nostan kuitenkin vielä yhden kysymyksen: tarvitseeko Mäntsälä vesiliikuntakeskuksen juuri nyt ja juuri laajimmalla mahdollisella tilaohjelmalla?
Samaan aikaan kouluverkko odottaa ratkaisua, velkataakka kasvaa ja asukasluku laskee. Millä perusteilla priorisointi ja päätös hankkeiden laajuudesta tehdään?
Kiitos, kun luit!
Riitta
PS. Onko valtuustoryhmien marraskuiset kannanotot tilaohjelmasta julkistettu? Jos on, mistä ne löytyisivät? (Muokkaus: sain tiedon, että tuolloin olikin sekaryhmät.)
PS2. Aiempia kirjoituksia aiheesta ->
Lähteinä olivat:
Mäntsälän kunnan talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027–2029 (kunnanvaltuusto 10.11.2025), vesiliikuntakeskuksen asemakaavan muutoksen kaavaselostus 21.1.2026 (kunnan verkkosivut), tilinpäätös 2025 (kunnanhallitus 30.3.2026), Mäntsälän Uutiset 22.5.2026 (kuntakehityslautakunnan päätös ja Mäntsälän Kodit Oy).
Hei, kuule kuntalaista 