Mäntsälä päätti keskustan kouluverkosta joulukuussa 2025: Hepolasta luovutaan vaiheittain ja Kirkonkylästä tulee 1.–4.-luokkien koulu. Ehnroosin yhteyteen rakennetaan uusi koulurakennus.
Kyläkouluista ei sen sijaan ole vielä keskusteltu julkisesti. Mutta luvut, joiden varaan keskustan kouluverkkoratkaisu rakennettiin, koskevat yhtä lailla myös niitä.
Pysähdytään hetkeksi pohtimaan kyläkouluasiaa.
Naapurissamme Hyvinkäällä julkistettiin tällä viikolla 31 miljoonan euron palveluverkkoesitys, jossa esitetään useiden koulujen ja päiväkotien sulkemista. Tuusulassa kyläkoulun lakkauttamisen yhteydessä viisi vuotta sitten kunnassa sovittiin selkeät kriteerit sille, milloin koulun toimintaedellytyksiä tarkastellaan uudelleen.
Mitä luvuista voi tulkita
Mäntsälän opetuspalvelut kertoo, että vuosiluokkien 1–6 opetusryhmiä on tällä hetkellä 87 ja lukuvuonna 2030–2031 niitä on arviolta 65. Vähennys on neljäsosan verran. Yläluokilla pudotus on 42:stä 36:een. Ennuste perustuu Mäntsälässä jo asuvien lasten määrään, ei muuttoliikeoletuksiin.
Mäntsälän asukasluku laski viime vuonna 72 hengellä, asuntoja luvitettiin ainoastaan 25, vaikka tavoite oli 210, ja MDI:n trendiennuste lupaa vain noin 25 asukkaan vuosittaista kasvua. Strategiassa seisoo kunnianhimoinen tavoitteemme +600 asukasta netto.
Onko kunnan asukasluku nousemassa vai laskemassa?
Asialla on tietenkin monta puolta. Oppilasmääräennuste kertoo, montako kouluikäistä lasta on, mutta ei tietenkään kerro, missä heidän pitäisi käydä koulua. Se ei myöskään avaa sitä, mitä koululle tapahtuu, jos se suljetaan, eikä sitä, mikä on päätöksen vaikutus taloudelle, kylälle ja kunnalle.
Monissa kunnissa tehdään jo päätöksiä
Janakkalassa kunnanhallitus päätti helmikuussa lakkauttaa neljä kyläkoulua: Heinäjoki ja Vähikkälä kesällä 2026, Tanttala ja Virala kesällä 2027. Hyvinkään sivistystoimenjohtaja julkisti tällä viikolla 31 miljoonan euron palveluverkkoesityksen, jossa Hyvinkäänkylän ja Ridasjärven koulut on merkitty suljettaviksi. Tuusulassa päätettiin jo vuonna 2020 selkeät kriteerit: koulun tulee olla vähintään kolmiryhmäinen ja oppilaita vähintään 60. Linjamäen koulu lakkautettiin tämän mukaisesti vuonna 2021.
Nurmijärvi on tehnyt päinvastaisen valinnan. Klaukkalassa rakennetaan uudet erilliset ala- ja yläkoulut, vaikka yhtenäiskouluvaihtoehto olisi laskelmissa ollut useita miljoonia halvempi. Valtuusto valitsi mallin äänin 36–15.
Näitä päätöksiä yhdistää se, että jokainen on tehty kunnan oman tilannekuvan, oppilasennusteiden ja arvovalintojen pohjalta. Näistä jokaisesta voisi ottaa opiksi sen, että päätös on tehtävä avoimesti perustellen, ja perustelujen on kestettävä myös jälkikäteisarviointia.
Lakkautusta katsotaan siis vahvasti sivistystoimen linssin läpi, ei koko kunnan talouden näkökulmasta.
On tavallista, että lakkautusesityksen säästölaskelma sisältää kiinteistökulujen vähennyksen, mutta ei koulukuljetusten kasvua, vapautuvan rakennuksen ylläpitokuluja, kylän asuntomarkkinan reaktiota tai varsinkaan veropohjan muutosta.
Kun nämä tekijät jätetään pois laskelmasta, kyläkoulusta luopuminen voi kyllä säästää opetustoimen budjettia ja silti olla kunnalle tappiollista. Mäntsälässä Arolan koulun lakkauttamisesta on saatu tästä omakohtaista oppia, ja samaan johtopäätökseen on päädytty valtakunnallisesti useamman kerran — näin myös Kuntaliiton omissa selvityksissä lakkautusten jälkivaikutuksista.
Milloin meillä päästään käymään keskustelua keskustan kouluverkon ulkopuolelta?
Mäntsälän päättäjien työlistalla on neljä asiaa, jotka pitäisi avata ennen päätöksiä
1. Ensimmäinen pointtini koskee ennusteen perustaa ja tavoitteita.
Opetusryhmien laskenta tehdään Mäntsälässä jo asuvien lasten määrällä. Lähtökohta on varovainen, ellei jopa kyyninen, eli siinä ei oleteta, että kunnan kasvutavoite toteutuisi. Mutta sama logiikka tarkoittaa, että jos kunta onnistuu muuttamaan muuttoliikkeen suuntaa esimerkiksi tonttitarjonnalla, asuntokannan monipuolistamisella tai palvelulupauksilla, ennuste ei välttämättä toteudu sellaisenaan.
Strategian +600 asukkaan tavoite ja oppilasennuste eivät ole linjassa.
Pitää sanoa ääneen, perustuuko palveluverkon mitoitus nykyiseen lasten määrään vai kunnan kasvutavoitteeseen.
2. Toinen pointtini — ja se, mikä eniten hämmentää — koskee sitä, että väestökehityksestä otetaan eri näkemys riippuen siitä, mitä päätös vaatii toteutuakseen.
Investointiohjelmassa kasvua pidetään lähtöoletuksena, jonka varaan voidaan rakentaa. Vesiliikuntakeskuksen 18 miljoonan euron investointia, alueinvestointeja Pyydyskorpeen ja Vuolteenpeltoon, kaavoituksen mitoitusta. Kaikkia näitä perustellaan kasvavalla asukasluvulla ja palvelutarpeella. Muuten ne eivät kannattaisi.
Kouluverkkoa taas arvioidaan oppilasennusteella, joka rakentuu nykyisten perheiden määrän varaan ilman kasvuoletuksia.
Tämä ei ole strategista johtamista. Strateginen johtaminen tarkoittaa, että kunnalla on yksi voimassa oleva tilannekuva, johon päätökset suhteutetaan.
Jos kasvutavoite +600 asukasta on uskottava, sen pitäisi näkyä myös kouluverkon mitoituksessa. Jos se ei ole uskottava, sen pitäisi näkyä myös investointiohjelman kannattavuuslaskelmissa.
Molempia näkökulmia voi perustella, mutta kumpaakaan ei pitäisi käyttää valikoiden sen mukaan, kumpaa juuri nyt tarvitaan.
Linja on valittava.
3. Kolmas pointtini koskee sitä, mitä ylipäätään lasketaan.
Kun kouluverkkoa arvioidaan kustannuskeskeisesti, kiinteistön ylläpito, ryhmäkoot ja opettajien palkkasumma avataan selkeästi. Vähemmän selvästi näkyvät koulukuljetusten lisäkustannukset, kylän kiinteistömarkkinan reagointi, vapautuvan rakennuksen tyhjillään olon kustannus ja koulun ympärille kerääntyvä epämuodollinen palvelukokonaisuus — kerhotoiminta, alueellinen nuorisotyö (Mäntsälässä Ohkola, Hyökännummi ja Kellokoski mainittu erikseen tilinpäätöksessä), iltatoiminta ja paikallinen kohtaamispaikka. Kun nämä jäävät pois laskelmasta, säästö näyttää suuremmalta kuin se on.
4. Neljäs seikka koskee ajoitusta.
Päätöksiä ollaan tekemässä tilanteessa, jossa kunta ei ole onnistunut asuntotuotantotavoitteissaan eikä asukasmarkkinoinnissaan. Tämä on tärkeää, koska oppilasennuste perustuu lasten nykyiseen määrään. Jos asuntotuotanto käynnistyisi tulevina vuosina odotetusti, ennuste voisi muuttua. Jos se ei käynnisty, nykyinen ennuste näyttää todennäköisemmältä. Lakkautettuja kouluja avataan harvoin uudelleen, vaikka kasvutavoitteet myöhemmin saavutettaisiin.
Päätös kouluverkosta kyläkoulujen osalta tehtäisiin siis sellaisen muuttujan perusteella, jota kunta itse ohjaa ja joka on toistuvasti alittunut. Tässä kyse on rakenteellisesta ongelmasta, ei niinkään kouluongelmasta.
Mitä toivoisin kunnalta
Avointa keskustelua ja sitä, että jaettavissa oleva aineisto (ei luottamuksellinen) olisi saatavilla ennen kuin esityksiä viedään lautakuntiin. Juuri nyt lähinnä jotain lakkautushuhuja kiertää.
Janakkalan kunnanhallitus edellytti helmikuussa, että valmistelumateriaali avataan verkossa kuntalaisille. Esimerkki on hyvä: kun aineisto avataan, keskustelu voi siirtyä mielikuvista itse asiaan.
Toivoisin myös laskelmia, jotka kattavat kaikki vaikutukset, myös ne, jotka eivät näy kiinteistöä koskevassa budjetissa. Tämä pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta käytännössä se ei ole.
Lisäksi kaipaan kunnollista vertailua, skenaarioita, eli mitä kylälle tapahtuu, jos koulu suljetaan, ja mitä, jos se säilytetään monitoimiyksikkönä, jossa toimivat koulu, esiopetus, alueellinen nuorisotyö ja mahdollisesti etätyötila tai kirjaston palvelupiste. Vesannolla ja Tervossa on kokeiltu jälkimmäistä mallia. Näitä ei ehkä voi suoraan soveltaa Mäntsälään, mutta ajatusmallia kannattaa pohtia.
Ja vielä yksi: lapsivaikutusten arviointi, joka tehdään ajoissa, jotta se ehtii vaikuttaa esitykseen. Tästä meillä on kurjia kokemuksia. Jos arviointi tehdään myöhässä, perustelujen tietopohja on pettävä.
Tilannekuvasta ja tavoitteista
Tärkein toive olisi yksi johdonmukainen tilannekuva, johon päättäjät uskovat ja johon kaikki päätökset suhteutetaan.
Suren sitä, että Mäntsälän kuntastrategia toistaa edellisten valtuustokausien linjaa ilman avointa analyysiä siitä, miksi joitakin tavoitteita ei edellisellä kaudella saavutettu.
Kyläkoulukysymys on osin samaa juurta. Kun asuntotuotanto on jäänyt kymmenesosaan tavoitteesta ja nettomuutto on negatiivinen, kunta on tilanteessa, jossa palveluverkkoa joudutaan supistamaan. Eli ei siis pelkästään siksi, että lapsia olisi liian vähän, vaan siksi, että kasvua ei ole onnistuttu saamaan aikaan.
Kyse ei ole virheestä oppilasennusteessa, vaan siitä, että tavoitteet, päätökset ja valitut toimintalinjat eivät ole tuottaneet sitä kasvua, jonka varaan strategia nojaa. Osa selittyy tietenkin yleisellä talous- ja rakentamissuhdanteella, mutta kaikkea ei voi sysätä suhdanteiden piikkiin.
Näkisin, että kyläkoulujen sulkeminen ei ole ratkaisu, jos sillä vain paikataan epäonnistunutta kasvua ja asuntotuotantoa. Silloin se on pikakonsti oireiden lievittämiseksi. Pieni koulu kylällä on vetovoimatekijä ja lakkauttaminen on aina iso päätös. Jokainen elinvoimainen kylä edesauttaa kasvutavoitteen saavuttamista. Mitä vähemmän kyläkouluja on, sitä suuremmat vaatimukset jäävät taajamien harteille.
Jos ja kun tällaisia päätöksiä tänä vuonna tehdään, niiden pitäisi perustua kokonaisvaikutusten arviointiin eikä vain kiinteistö- ja henkilöstökuluihin.
Mäntsälässä keskustelu toivottavasti alkaa pian. Ja kun se alkaa, toivon, että teemme kunnolla sen, mitä naapurit jo pohtivat samanlaisten talouspaineiden alla.
On tärkeä kysymys, montako opetusryhmää meillä on vuonna 2030, mutta ehkä vielä tärkeämpi on → millaista Mäntsälää rakennamme vuoteen 2030 mennessä? Toivottavasti kukoistavaa hiipuvan sijaan.
Kiitos, kun luit!
Riitta
Hei, kuule kuntalaista 