Luin Mäntsälän tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025.
Kaikenlaista (kesä)lukemista harrastan.
Kertomus on valtuutettu Aida Lutfin (kok.) johtaman tarkastuslautakunnan käsialaa ja varsin terävä. Teksti on tarkkaa, talousanalyysi perusteellista ja, mikä parasta, lautakunta esittää kunnanhallitukselle joukon hyviä kysymyksiä ja pyytää niihin vastineet lokakuun loppuun mennessä.
Kehut ja kiitos koko lautakunnalle hyvästä työstä — kun tilivelvollisuutta hoidetaan huolella, valtuusto saa käyttöönsä rehellisen tilannekuvan.
Myös kuntalaisen kannattaa kahlata tämä opus läpi (tai jos et jaksa, lue tämä kirjoitus).
Toistuva kuvio mittaamisessa
Kun kertomusta lukee teema teemalta, voi panna merkille toistuvan kuvion. Kun jokin kehityssuunta antaa syytä huoleen, hyvin usein mittaus puuttuu, muuttuu tai on jätetty kesken. Seurauksena on se, etteivät päätöksentekijät näe, onko kehityssuunta aiempaa parempi vai huonompi. Olen käsitellyt mittaamisteemaa aiemmassa postauksessani.
Lautakunta kuvaa tilanteen selkeästi. Osa strategian mittareista vaihtui kesken valtuustokauden, ja sen vuoksi kaikkia tavoitteita ei ole voitu seurata yhdenmukaisesti. Tämä on harmillista.
Lautakunnan arvio on, että strategisista tavoitteista 12 toteutui, kolme (3) osittain, 15 jäi toteutumatta ja kolmea (3) ei voitu arvioida lainkaan.
Poimin tässä kirjoituksessa muutaman asian tarkasteluun – hyvinvointi, osallistaminen ja tietysti talous.
Hyvinvointi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-kerroin oli korkeimmillaan vuonna 2023 (19,2 €/asukas) ja notkahti seuraavana vuonna 18,0 €/asukas.
HYTE-kerroin vaikuttaa kunnan valtionosuuteen, sillä hyvin tehty ja asianmukaisesti raportoitu hyvinvointityö näkyy myös euroissa, kuten tarkastuslautakunta muistuttaa.
Tarkastuslautakunnan mukaan notkahdukseen vaikutti se, ettei tietoja kirjattu kattavasti. Mittaamisen ja raportoinnin puutteet vaikuttivat suoraan kunnan saamaan rahoitukseen.
Nuorten arkea kuvaavat luvut ovat valitettavasti heikentyneet. Liikuntasuositusten mukaisesti liikkuu alakoulussa alle puolet ja yläkoulussa alle neljännes. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista yhä useampi jättää koululounaan syömättä. Fyysisen uhan ja seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat yleisiä, erityisesti tytöillä. Tämä on aidosti huolestuttavaa ja siihen on hyvä panostaa.
Lautakunta esittääkin, että painopiste on siirrettävä mitattavasti vaikuttaviin toimiin juuri näissä ilmiöissä.
Osallistaminen
Kuullaanko kuntalaisia aidosti? Oma vastaukseni on, että ei ainakaan riittävästi. Tarkastuslautakunnan havainnot ovat samansuuntaisia.
Kuntalaiskyselyä ja siitä johdettua tyytyväisyysindeksiä ei menneellä jaksolla otettu vieläkään käyttöön. Avoimia kuntalaistilaisuuksia oli kymmenkunta, mutta niiden tavoittavuus eri kuntalaisryhmissä on rajallista.
Osallistava yhteisöllisyys toteutui kolmesta kuntastrategian painopisteestä selvästi heikoimmin. Lautakunnan oman arvion mukaan sen tavoitteista vain 14 prosenttia toteutui ja yli puolet jäi kokonaan toteutumatta. Lautakunta tulkitsee heikon toteutumisasteen rakenteelliseksi ongelmaksi joko tavoitteenasettelussa tai toimeenpanossa.
He kysyvät, olivatko tavoitteet ylipäätään realistisia suhteessa resursseihin ja ohjauskeinoihin, vai jäikö niiden toteuttamiseksi tehty työ suunnittelun, seurannan ja toteutuksen osalta liian ohueksi.
Lautakunta päättää havaintonsa lauseeseen, joka kiteyttää koko mittaamisongelman. Tavoitteen toteutumista ei voi arvioida, jos sitä ei voi mitata. Amen. Tästä on kysymys hyvinvoinnin ja monen muun teeman kohdalla. Kun mittari puuttuu, keskustelu tavoitteen onnistumisesta muuttuu mielipiteiden vaihdoksi. Se on tärkeää, mutta vaikuttavuuden pitäisi näkyä myös numeroina.
Itse pohdin lisäksi, että onko osallistamisen yhtenä mittarina oleva äänestysaktiivisuus ja sen lasku tässä ehkä enemmän oire kuin syy? Jos kunta ei aktiivisesti kysy kuntalaisilta mielipiteitä yhteisiin asioihin, ei ole ihme, jos kokemus kuulluksi tulemisesta ohenee ja halu vaikuttaa laimenee.
Kuntalaisten kuuleminen vaatii sekä asennetta että tekoja. Ei niinkään juhlapuheita vaalien alla.
Moni kokee, ettei kuntalaisten ajatuksia kuunnella riittävästi päätöksenteon taustalla. Omalla kohdallani se on yksi syy, miksi kirjoitan tätä blogia. Nostan teemoja, joista koen, että keskustelua tulisi olla enemmän tai joissa olisi petrattavaa – tämä kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Mäntsälässä on paljon parannettavaa osallistamisen, mutta myös päätöksenteon läpinäkyvyyden osalta. Nämä vaikuttavat toisiinsa.
Taloustilanne
Mäntsälän tilikausi 2025 oli kohtuullinen, mutta kuntakonsernitasolla tarkasteltuna tilannekuva on toinen. Koko kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 162,7 prosenttia, kun emokunnan vastaava luku oli 111,4 prosenttia.
Tarkastuslautakunta kantaa huolta tytäryhtiöiden taloudesta.
Mäntsälän Jäähalli Oy on rakenteellisesti tappiollinen, sen omavaraisuusaste on negatiivinen ja suhteellinen velkaantuneisuus yli tuhat prosenttia. Lautakunta kysyykin rohkeasti ja suoraan, onko yhtiön toiminnan jatkaminen enää perusteltua.
Mäntsälän Kodit Oy:n omavaraisuusaste oli 2 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 777 prosenttia. Yhtiö on sittemmin myyty KAS Asunnot Oy:lle.
Myös toimistotalon talous on tiukalla, ja se joutui siirtämään lainanlyhennyksiään ensi vuodelle.
Konsernin tulos nojaa vuodesta toiseen vahvasti Nivokseen, ja siitäkin lautakunta esittää tärkeän huomion → omistajaohjauksen kautta on varmistettava, että tuloksentekokyky perustuu perusliiketoiminnan kannattavuuteen eikä omaisuuserien myynteihin, kuten kertaluonteiseen valokuituliiketoiminnan kauppaan.
Kertaluonteinen tuotto näyttää hetken hyvältä, mutta ei kerro talouden kantokyvystä. Lue blogipostaukseni vuoden 2025 tilinpäätöksestä: https://heikuulekuntalaista.com/2026/03/30/mantsalan-tilinpaatos-2025-tyydyttava-tulos-huolestuttava-suunta/
Tiedolla johtamiseen on matkaa
Tarkastuskertomuksen perusteella voinee sanoa, että tiedolla johtamisen edellytyksissä on selviä puutteita.
Päätösten tulee perustua tietoon, jota kerätään, mitataan ja raportoidaan systemaattisesti. Nyt näin ei tehdä kaikilla palvelualueilla. Myös mittareiden asetannassa on ollut haasteita.
Seuranta hajoaa, jos mittari muuttuu vuosittain, kyselyt jätetään tekemättä tai luku putoaa pois tiedonkeruun puutteen vuoksi. Tällöin valtuuston on melko mahdotonta seurata, mihin suuntaan ollaan menossa.
Tarkastuslautakunta on tehnyt oman osansa erinomaisesti, kiitos! Se esittää teräviä kysymyksiä ja pyytää niihin vastauksia. Mielenkiinnolla seuraan, mitä näihin nyt syksyllä vastataan ja lopun viimein muuttuuko jokin.
Kiitos, kun luit!
Riitta
Muita kirjoituksiani ->
Hei, kuule kuntalaista 