-
Continue reading →: Mittaavatko Mäntsälän strategiamittarit tuloksia vai tekemistä?Mäntsälän kuntastrategia 2026–2030 hyväksyttiin lokakuussa 2025. Talousarvio ja mittarit laadittiin joulukuussa. Nyt, toukokuussa 2026, mittaristoon on tehty korjauksia. Korjatussa mittaristossa on mukana perustelut, jotka kertovat, miksi mittaria muutetaan, miksi se poistetaan tai miksi mittaamista lykätään. Tutkin korjatun mittariston (36 mittaria, joista kolme poistuu) ja käyn alla läpi korjaukset kärkitavoitteittain. Kehitin…
-
Continue reading →: Realismia vai pessimismiä – pari sanaa Mäntsälän tilinpäätös 2025 -keskustelustaMäntsälän kunnanvaltuusto käsitteli vuoden 2025 tilinpäätöstä kokouksessaan 25.5.2026. Tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti, ja keskustelun sävy oli kauttaaltaan myönteinen: kiitoksia jaettiin ja hyvää tulosta kehuttiin. Tunnelma oli some-kommenteista päätellen melkein kevätjuhlamainen. Ymmärrettävästi menneestä kaudesta haluttiin iloita. Ryhmäpuheenvuoroissa kuului myös toisenlaista ääntä. Valtuustoryhmät tunnistivat kertaluonteisten erien merkityksen, väestötavoitteen haastavuuden sekä sen, että investointipäätökset…
-
Continue reading →: Vesiliikuntakeskuksen kaava etenee – mikä on hankkeen mittakaava?Mäntsälän vesiliikuntakeskuksen asemakaava otti jälleen askeleen eteenpäin. Kuntakehityslautakunta esitti kunnanhallitukselle, että kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Kaavoitus etenee asiallisesti ja kulkee lakisääteistä polkuaan. Kaavoituskatsaus löytyy täältä. Vesiliikuntakeskusta on valmisteltu Mäntsälässä pitkään. Ymmärrän hyvin, että moni odottaa innolla hankkeen etenemistä. Kaavan rinnalla on hyvä tarkastella sekä taloutta että riskejä. Nostan muutaman näkökulman, joita…
-
Continue reading →: 157 diaa ja opettajien kesäloma – tekoälyvastuu kaatuu sivistystoimen niskaanOpetushallitus julkaisi 21.5. diasarjan tekoälyn käytöstä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Sata viisikymmentäseitsemän (!) diaa velvoitteista ja suosituksista. Lainsäädäntö astuu täysimääräisesti voimaan 2. elokuuta – eli käytännössä juuri ennen kuin koulut alkavat. Ja aineisto tipahti pöydälle aivan ennen kesälomia. Huh huh, melkoinen ajoitus. Kun rehtorit ja varhaiskasvatuksen johtajat siirtyvät kohti hyvin ansaittua…
-
Continue reading →: Miten koululakkautusten säästöt pitäisi todentaa?Kuntalehdessä oli 19.5.2026 kiinnostava mielipidekirjoitus, jonka kirjoittajan, Kari Lehtolan, mukaan koululakkautusaalto on Suomen suurin dokumentoitu virhearvio kuntapolitiikassa. Lehtola on opetustoimen ylitarkastaja emeritus ja hän on seurannut koululakkautuksia jo vuosikymmeniä. ”Päätöksentekijän poliittinen riski on nolla, sillä koulun lakkautuspäätökseen ei kirjata säästöväittämän seurantavelvollisuutta.” Aikamoinen väite. Lehtolan kirjoitus tulee varmasti käynnistämään laajan keskustelun,…
-
Continue reading →: Mäntsälän tekoälypolulla tarvitaan taitavaa muutosjohtamistaKuntaliiton helmikuussa 2026 käynnistynyt Älykäs kuntatuottavuus -ohjelma lähtee siitä, että tuottavuus ei synny teknologiainvestoinnista vaan toiminnan uudelleensuunnittelusta. Avoin kysymys monessa kunnassa onkin se, mitä tekoälyllä halutaan saavuttaa ja miten sen avulla voisi edistää kuntastrategian toteutumista. Kunnanvaltuuston kyselytunnilla 27.4. hallintojohtaja Siikaluoma vastasi kysymykseen siitä, miten Mäntsälän kunnassa käytetään tekoälyä. Kuulimme, että…
-
Continue reading →: Kasvaako Mäntsälä vai ei — mitä kyläkouluille tehdään?Mäntsälä päätti keskustan kouluverkosta joulukuussa 2025: Hepolasta luovutaan vaiheittain ja Kirkonkylästä tulee 1.–4.-luokkien koulu. Ehnroosin yhteyteen rakennetaan uusi koulurakennus. Kyläkouluista ei sen sijaan ole vielä keskusteltu julkisesti. Mutta luvut, joiden varaan keskustan kouluverkkoratkaisu rakennettiin, koskevat yhtä lailla myös niitä. Pysähdytään hetkeksi pohtimaan kyläkouluasiaa. Naapurissamme Hyvinkäällä julkistettiin tällä viikolla 31 miljoonan…
-
Continue reading →: Parempi kytkeytyneisyys voisi tuoda kaivattua kasvua MäntsälälleMDI julkaisi helmikuussa 2026 päivitetyn EVP-indeksinsä, joka mittaa Manner-Suomen 292 kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa. Mäntsälä jää valitettavasti Helsingin seudun kehyskuntien häntäpäähän. Tuusulan EVP-luku on 72, Sipoon 71,4. Nurmijärvi ja Järvenpää saavat EVP-indeksiksi 67,2 ja 66,7 pistettä. Mäntsälän lukema on 53,9 pistettä, eli 13–18 pistettä verrokkikuntiamme jäljessä lähes jokaisella mittarilla.…
-
Continue reading →: Eläkkeet, ikääntyminen ja Mäntsälän talousMäntsälän Uutiset raportoi tällä viikolla Keski-Uudenmaan eläketilanteesta Eläketurvakeskuksen tuoreen tilaston perusteella. Juttu kertoo, että kansallisessa vertailussa kaikki Keski-Uudenmaan kunnat sijoittuvat sadan parhaan joukkoon. Mäntsälässä maksetaan kuitenkin alueemme pienimpiä eläkkeitä. Kun Keski-Uudenmaan kuntien lukuja vertaa rinnakkain, syntyy selkeä kuva: Järvenpää 2 414, Kerava 2 407, Tuusula 2 393, Nurmijärvi 2 328,…
-
Continue reading →: Mäntsälä ja demografinen neloskierre – mistä suunnanmuutos voisi alkaa?Aluekehittämisen asiantuntijaorganisaatio MDI:n väestöanalyysi nostaa esiin kiinnostavan käsitteen – demografisen neloskierteen. Se kuvaa neljän osatekijän kehää, jossa jokainen osa vaikuttaa muihin. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että lapsiperheet voisivat olla kärkikohderyhmämme – ja kun tähän MDI:n neloskierre-konseptiin tutustuu, alkaa totisesti tuntua siltä, että juuri tässä voisi olla Mäntsälän tärkein strateginen vipupiste.…
-
Continue reading →: Kun kaikki on strategiaa, mikään ei oleTutkija, kunta-alan konsultti Maarika Maury, julkaisi tällä viikolla Vaasan yliopistolle tehdyn tutkimuksen, jonka tulokset yllättivät minut. Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilökunnasta 72 prosenttia ei tunne oman organisaationsa strategiaa. Kuntapäättäjistä vain 13 prosenttia tuntee strategian painopisteet. Tutkimuksen mukaan esihenkilöistä — joiden tehtävä on viedä strategiaa arkeen — 46 prosenttia ei tunne niitä…
-
Continue reading →: Mäntsälän väestökehitys 2004–2025 – tarvitsemme uuden suunnanHain Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta Mäntsälän väkiluvun vuosilta 2004–2024 ja täydensin sarjan vuoden 2025 luvuilla. Huomasin, että Mäntsälän väestökehityksessä erottuu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana selkeitä vaiheita: Aiemmin Mäntsälä oli kasvava kunta, mutta näkymä on numeroiden valossa nyt toinen. Seuraavassa on näiden neljän vaiheen kehityskaari tarkemmin avattuna. Kasvun vuodet (2004–2012) Vuosi Väestö Muutos…
Hello,
Olen Riitta
Rakastan tunnettuuden ja kasvun haasteiden ratkaisemista muun muassa teknologian, viestinnän ja markkinoinnin keinoin. En ole kunnanvaltuutettu enkä muussakaan poliittisessa roolissa, mutta kirjoitan valtuutetuille ja aihe kiinnostaa – siksi tämä blogi ❤️
Pohdin täällä kuntataloutta ja -johtamista sekä näiden monia ilmentymiä. Kirjoitan näistä aiheista säännöllisen epäsäännöllisesti – kiitos, kun seuraat!
Kuka Riitta? -linkin takaa löytyy lisätietoja.
Tilaa blogini!
Jos kirjoitusteni aihepiirit kiinnostavat, tilaa blogini
- Elinvoima (16)
- Kirjasto (2)
- Kouluverkko (3)
- Kuntamarkkinointi (5)
- Kuntapäättäjät (25)
- Kuntastrategia (29)
- Kuntatalous (23)
- Mittaaminen (8)
- Osallistaminen (5)
- Tekoäly (2)
- Väestökehitys (7)
- Vesiliikuntakeskus (4)
Hei, kuule kuntalaista 