Hei, kuule kuntalaista

Mäntsälän kuntakonsernin velka on noin 153 miljoonaa euroa. Se on runsaat 7 300 euroa jokaista mäntsäläläistä kohden, vauvasta vaariin. (Lisäys: sain viestin, että Ehnroosin leasing-vastuut tulee laskea mukaan eli konsernin lainat ja vastuut ovatkin yhteensä 174 miljoonaa euroa eli 8 317 euroa asukasta kohti.)

Kuntalain 14 § toteaa yksiselitteisesti, että valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Lain 46–48 § täsmentävät, että konserniohjaus on osa tätä vastuuta. Konsernijohto – kunnanhallitus ja kunnanjohtaja – vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Laki velvoittaa laatimaan konserniohjeen, ja sellainen meiltä löytyy → Mäntsälän konserniohje. En ehtinyt tutustua siihen vielä.

Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Sitä, että valtuutettujen vastuu ulottuu koko konserniin: Nivos-konserni, Mäntsälän Kodit Oy, Mäntsälän Jäähalli ja muut konserniyhtiöt. Niiden velat ovat viime kädessä kunnan vastuulla. Toki kullakin kuntakonsernin yrityksellä on myös omaisuutta, mutta tämän myynti ulkopuolisille saattaa olla vaikeaa tai jopa laitonta.

Sain inspiraation tähän kirjoitukseen kun luin kunnanvaltuutettu Erkki Laukkasen marraskuussa 2016 kirjoittaman mielipidekirjoituksen otsikolla ”Mihin unohtui kuntakonsernin velkaantuminen?”. Hän viittasi tuolloin voimaan tulleeseen uuteen kuntalakiin ja kysyi samalla: mistä kuntakonsernin velkaantuminen johtuu? Ja lisäsi vielä, että siitä valtuutetuilla on todella huonot tiedot.

Elämme joulukuuta 2025. Erkki Laukkasen esille nostama huoli velkaantumisesta on yhtä ajankohtainen kuin tuolloin, tai ehkä jopa ajankohtaisempi. 

Alla Erkin kirjoitus.

Mitä tässä välillä on tapahtunut? 

Vuonna 2020 laadittiin talouden tasapainottamisohjelma ’Mäntsälä 2026’. Ohjelman tavoitteet olivat selkeät: kunnan lainakanta tulisi painaa 61,5 miljoonaan euroon ja konsernin lainakanta 181,5 miljoonaan euroon vuoteen 2026 mennessä. Suhteellisen velkaantuneisuuden tavoitteeksi asetettiin alle 66 prosenttia (vuoteen 2025 mennessä).

Miten kävi?

Kunnan lainakanta oli vuoden 2024 lopussa 83 miljoonaa euroa, kun tavoite oli 61,5 miljoonaa – siis yli 20 miljoonaa yli tavoitteen. Lukuun ei sisälly noin 20 miljoonaa euroa Ehnroosin koulun leasing-rahoitusta. Konsernin lainakanta oli noin 153 miljoonaa euroa, paperilla alle tavoitteen (181,5 miljoonaa). Mutta tähän on syy: sote-uudistuksessa kuntayhtymien velat siirtyivät pois kunnan konsernista. Kyse ei ollut omasta onnistumisesta vaan rakennemuutoksesta.

Ja suhteellinen velkaantuneisuutemme? Se on nyt 114%, kun tavoite oli alle 66%.

Konsernin velka on kunnan velka

Laukkanen kirjoitti vuonna 2016, että kuntakonsernin toiminta pitäisi tehdä yhtä julkiseksi kuin kuntatalouskin. Vuoden 2017 kuntalaki velvoitti valtuutetut ottamaan vastuun myös konsernitalouden ohjaamisesta. Onko tämä toteutunut käytännössä riittävästi konserniyhtiöiden hallitusten kautta? Todennäköisesti läpinäkyvyys on parantunut vuodesta 2016. Mutta tyttärien velkakysymys, se on edelleen ajankohtainen.

Kunnan tilinpäätöksessä 2024 todetaan koko konsernin velkaantuneisuudesta suoraan:

”Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus on 176 %, joka tarkoittaa sitä, että lähes kaikki konsernin käyttötulot kahden vuoden ajalta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.”

Painava lause. Se kertoo, että kuntakonserni on rakenteellisesti ylivelkaantunut.

Konsernin lainakanta jakautuu karkeasti näin: Mäntsälän kunta 83 miljoonaa euroa, Nivos-konserni 86 miljoonaa euroa, Mäntsälän Kodit Oy 24 miljoonaa euroa ja muut yhtiöt yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Kun sisäiset lainajärjestelyt eliminoidaan, konsernin kokonaisvelka on 153,1 miljoonaa euroa eli 7 338 euroa asukasta kohden. (Lisäys: Ja jos mukaan lasketaan Ehnroosin leasing-vastuut summa on yhteensä 174 miljoonaa euroa eli 8 317 euroa asukasta kohti.)

Velkaantuminen taas nousuun

Tuorein talousarviomme (2026) kertoo, että velkaantuminen on taas nousussa eli Mäntsälän kunnan lainakanta nousee 70 miljoonasta eurosta 105 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Konsernin lainakanta nousee 139 miljoonasta 168 miljoonaan euroon. Näihin lukuihin eivät sisälly em. leasing-vastuut, jotka tilinpäätöksessä 2024 olivat noin 20 miljoonaa euroa.

Muutaman vuoden ajan lainakantaa saatiin pienennettyä. On toki mahdollista, että matalammat korot pienensivät lainakantaa, mutta korkojen tarkkaa vaikutusta on mahdotonta arvioida useiden muuttujien vuoksi.

Kuva: Euribor-korko 2016-2025, Suomen Pankki

Tässä kohtaa muistutan, että samaan aikaan olemme päättämässä sekä kouluverkko- että vesiliikuntakeskusinvestoinneista, ja näihin liittyvästä lisävelanotosta.

Tarvitaanko velkajarrua?

Kunnan ja valtion velkojen nousua kannattaa mitata veronmaksajaa kohti, ja lisäksi ottaa huomioon inflaatio. Valitettavasti viime vuosina kunnan veronmaksajien määrä ei ole noussut suhteessa velan määrään. 

Valtakunnan tasolla keskustellaan paljon velkajarrusta. Pitäisikö meidänkin?

Mäntsälä 2026 -ohjelmassa oli määritelty investointikatto eli vuosien 2020–2026 investoinnit saivat olla yhteensä enintään 54,2 miljoonaa euroa. Se ylittyi hieman. Investointikatto hillitsee velkaantumista epäsuorasti, mutta pitäisikö meillä olla myös suora velkajarru – esimerkiksi konsernin velkaantuneisuudelle asetettu yläraja?

Tilinpäätöksessä 2024 todettiin: ”Investointimenoja tulee tarkastella kriittisesti tulevien vuosien osalta velkaantumisen vähentämiseksi.”

Tämä on kaiketi virkakielellä sama kuin suomeksi → velkajarrua tarvitaan?

Investointipäätöksiä tehdään nyt loppuvuodesta erillisinä (ensin kouluverkko ja kohta vesiliikuntakeskus), ja kokonaisuus hämärtyy helposti. Onko valtuustossa riittävästi ihmisiä, jotka kysyvät paljonko velkaa kunnalla ja konsernilla on varaa kantaa? On myös kiinnostavaa kuntalaisena seurata löytyykö valtuustosta poliittista tahtoa velkaantumisen hillitsemiseen?  

Velkaantumisesta varoitettiin vuonna 2016 ja sen jälkeen laadittiin tasapainottamisohjelma. Nyt ollaan jälleen jouduttu tilanteeseen, jossa talouden tasapainottamissuunnitelma on laadittava. Samaan aikaan suunnitellaan investointia, joka rasittaa kunnan taloutta vuosikymmeniä. Jokin tässä ei nyt täsmää.

Valtuutetut, te teette tärkeää työtä meidän kaikkien hyväksi, ja arvostan sitä. Toivon, että ennen näitä isoja päätöksiä saisitte käyttöönne hyvät laskelmat ja sitä kautta selkeän käsityksen siitä, mitkä ovat taloudellisen kantokykymme rajat – ja samalla vastuullisuuden rajat.

Kiitos jos käytte avointa keskustelua siitä, paljonko velanottoa kuntamme kestää. Emme voi elää hetkessä.

Kiitos kun luit! 💛
Riitta

Lue myös aiemmat kirjoitukseni vesiliikuntakeskukseen liittyen ->

https://heikuulekuntalaista.com/2025/11/24/vesiliikuntakeskus-kannattava-investointi-vai-kallis-sitoumus/

https://heikuulekuntalaista.com/2025/11/26/ensin-tilannekuva-ja-kasvuskenaariot-sitten-paatos/