Mäntsälän kunta valmistelee vesiliikuntakeskuksen rakentamista. Hankkeen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa, ja hanketta ajetaan määrätietoisesti eteenpäin.
Seuraavassa henkilökohtainen mielipiteeni ja pohdintani.
Kuntalaisena toivon, että hanketta siirretään (taas kerran) myöhemmäksi. Odotetaan, kunnes talouden tasapainottamisohjelma (2026) on laadittu ja käynnissä, ja vuosikate riittää kattamaan poistot. Silloin on hyvä arvioida uudelleen, onko meillä varaa tähän.
Kävin läpi talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2029. Mielestäni se kertoo tilannekuvasta, jossa vesiliikuntakeskukseen ei ole varaa.
Kunnan talouden tilannekuva nyt
Talousarviossa 2026 todetaan suoraan:
”Jotta talous saadaan tasapainoon, on valmistauduttava talouden tasapainottamisohjelman laatimiseen vuoden 2026 aikana.”
”Kunnan vuosikate ei riitä kattamaan talousarviovuonna eikä suunnitelmavuosina poistoja. Kunta joutuu rahoittamaan investointimenot kokonaisuudessaan lainarahoituksella ja joutuu nostamaan uutta lainaa myös vanhojen velkojen maksamiseen.”
Tämä on kunnan oma arvio tilanteesta, ennen vesiliikuntakeskusta.
Talousarvio edellyttää jo nyt talouden tasapainottamisohjelman laatimista. Sellainen tullaan laatimaan vuonna 2026.
Investointi vai sitoumus?
Julkisessa keskustelussa puhutaan tästä hankkeesta, joka maagisesti tuo meille vain positiivisia asioita ja kaivattua vetovoimaa. Mielestäni tämä ei ole oikea, eikä riittävä tilannekuva.
Hanke on suhteessa taloustilanteeseemme ja väestökasvuennusteeseemme jättimäinen. Kun lasketaan mukaan lainanhoito, käyttökulut ja joskus eteen tuleva peruskorjaus, kokonaiskustannus 25 vuoden aikana on arviolta noin 70 miljoonaa euroa:
| Kustannuserä | Pitkällä aikajaksolla (25 v) |
| Lainan lyhennykset (pääoma) | 17,4 M€ |
| Korkokulut (3 % korko-oletus) | n. 7,6 M€ |
| Käyttökulut netto | n. 37,5 M€ |
| Peruskorjaus (arvio) | 5–10 M€ |
| Yhteensä | n. 67–73 M€ |
Jos korkotaso nousisi esimerkiksi 4 prosenttiin, korkokulut olisivat toki korkeammat. Korkoprosentin muutos voi sekin tarkoittaa miljoonia euroja lisäkuluja pitkällä aikavälillä.
Vesiliikuntakeskus on ainakin 25 vuoden mittainen taloudellinen sitoumus.
Pysyvä rasite kunnan talouteen
Kun vesiliikuntakeskus valmistuu – arviolta vuonna 2030 – talouteemme ilmestyy pysyvä vuotuinen rasite, lainan lyhennykset ja käyttötalousmenot:
| Menot/tulot | Euroa vuodessa (arvio) |
| Lainanhoito (korko + lyhennys) | 1,0 M€ |
| Käyttökulut (netto eli kulut – lipputulot)* | 1,5 M€ |
| Yhteensä kunnan maksettavaksi | 2,5 M€ |
*Käyttökuluista on vähennetty arvioidut lipputulot (0,5–0,7 M€). Postauksen lopussa laskukaavani.
Mitä tämä tarkoittaa suhteessa kunnan taloudelliseen kantokykyyn? Taloussuunnitelman mukaan kunnan vuosikate vaihtelee 5,7–7,5 miljoonan euron välillä. Uimahallin pysyvä rasite söisi siis arviolta 33–43 % kunnan vuosikatteesta riippuen vuodesta.
Liki puolet kunnan vuosikatteesta menisi yhden rakennuksen rahoittamiseen ja ylläpitoon. On hyvin vaikea perustella, että tämä olisi taloudellisesti viisas ratkaisu juuri nyt.
Entä varaukset?
Kunta on tehnyt vuosina 2022–2024 yli 10 miljoonaa euroa vapaaehtoisia varauksia, ja taseessa niitä on nyt 18 miljoonaa.
Onko tässä uimahallin rahoitus valmiina? Ei ole.
Investointivaraukset ovat kirjanpidollinen järjestely, eivät kassavaroja. Kun varaus puretaan, se parantaa tuloslaskelmaa, mutta se ei tuo yhtään lisää rahaa kassaan.
| Näkökulma | Varausten vaikutus |
| Tuloslaskelma | Varauksen purku parantaa tulosta kirjanpidollisesti |
| Rahoitus | Ei muutosta, investointi rahoitetaan silti lainalla |
| Kassavirta | Ei muutosta, varaukset eivät ole kassassa olevaa rahaa |
| Velkaantuminen | Lainakanta kasvaa 17,4 M€ (18M€ – OKM:n 0,6M€:n liikuntapaikka-avustus) |
| Pysyvät käyttökulut | Arviolta 1,5 M€/vuosi joka tapauksessa |
Varausten purku siirtää kirjanpidollista tulosta vuosien välillä. Se ei vähennä velkaa eikä pysyviä käyttökuluja.
Jos rakennamme uimahallin, mitä jää tekemättä?
Keskikokoisen kunnan, kuten Mäntsälän, investointikyky on rajallinen. On selvää, että jokainen uimahalliin sidottu euro on pois jostakin muusta. Taloussuunnitelmassa on jo nyt mukana →
- Keskustan kouluverkkoratkaisu
- Monitoimitalon peruskorjaus (kirjasto)
- Katu-, silta- ja kevyen liikenteen hankkeet
Nämä kaikki ovat tärkeitä, osa jopa välttämättömiä investointikohteita.
Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että lisäksi vesiliikuntakeskuksen kaltainen suuri kiinteistöhanke:
- Vähentää talouden joustovaraa → heikentää kykyämme reagoida mahdollisiin valtionosuuksien leikkauksiin, korkojen nousuun tai uusiin lakisääteisiin tehtäviin
- Lisää tulevaa korjausvelkaa → väistämättä meillä on edessä hallin peruskorjaus 20–30 vuoden päästä, se maksaa jälleen miljoonia
- Kasvattaa energiariippuvuutta → uimahalli on erittäin energiasyöppö rakennus
Kysymyksiä päättäjille
Ennen kuin sitoudumme näin suureen ja pitkäaikaiseen kokonaiskustannukseen, olisi hyvä vastata muutamaan kysymykseen.
- Miten rahoitamme 2,5 miljoonan euron vuotuisen lisärasitteen tilanteessa, jossa talousarvio jo edellyttää tasapainottamisohjelmaa?
- Mitä muita hankkeita/investointeja jätämme tekemättä, kun uimahalli vie noin 40 % vuosikatteesta seuraavat 25 vuotta?
- Miten varaudumme riskeihin eli korkojen nousuun, energian hinnan muutoksiin tai odotettua pienempään asukasmäärän kasvuun tai hallin käyttäjämääriin?
- Miksi meillä on kiire? Onko tämä oikea hetki sitoutua kunnan historian suurimpaan yksittäiseen investointiin?
Tiedän hyvin, että vesiliikuntakeskus toisi kunnalle aidosti hyviä asioita, kuten lasten ja nuorten uintitaidon kehittymistä sekä monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille. Hyväkin hanke voi silti olla talouden kannalta väärään aikaan tehty tai väärin mitoitettu.
Valtuutetuilla on oikeus ja velvollisuus selvittää kunnolla, mihin kunta on nyt sitoutumassa. Ja myös kuntalaisilla on oikeus tietää minne olemme menossa, koska olemme tätä lystiä osaltamme maksamassa.
Kiitos kun luit! 💛
Luvut perustuvat Mäntsälän kunnan talousarvioon 2026 ja taloussuunnitelmaan 2027–2029. Jos tekstistäni ja luvuistani löytyy virheitä, ne ovat yksin minun.
Mukana on monia arvoita, esimerkiksi lipputuloista oli vaikea löytää verrokkitietoa. Laskin näin → Pienempi/keskikokoinen halli saisi todennäköisesti:
- Kävijöitä 230–350 kävijää päivässä (laskettuna tyypilliselle 345 aukiolopäivälle, kun huolto- ja pyhäpäiviä on noin 20 vuodessa).
- Keskimääräinen lipputulo/käynti noin 5–6 € (huomioiden sarjakortit, alennusryhmät)
- Lipputulot → 0,5–0,7 M€/vuosi
Hei, kuule kuntalaista 
Jätä kommentti Riitta Raesmaa Peruuta vastaus