Hei, kuule kuntalaista

Aluekehittämisen asiantuntijaorganisaatio MDI:n väestöanalyysi nostaa esiin kiinnostavan käsitteen – demografisen neloskierteen. Se kuvaa neljän osatekijän kehää, jossa jokainen osa vaikuttaa muihin.

Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että lapsiperheet voisivat olla kärkikohderyhmämme – ja kun tähän MDI:n neloskierre-konseptiin tutustuu, alkaa totisesti tuntua siltä, että juuri tässä voisi olla Mäntsälän tärkein strateginen vipupiste.

Ennen kuin menemme eteenpäin, haluan nostaa esiin yhden ajatuksen. Kunnassa tehdään jatkuvasti tärkeitä päätöksiä kouluverkosta, tonteista, liikenteestä ja investoinneista — ja jokainen niistä on perusteltu omassa kontekstissaan. Mutta miten nämä päätökset vaikuttavat toisiinsa? Otetaan systeemiajattelu avuksi.

Neloskierre on systeeminen ilmiö: neljä erillistä kehityskulkua muodostavat itseään vahvistavan kehän. Yhtäkään niistä ei voi ratkaista erikseen, koska jokainen ruokkii muita.

Käyn seuraavassa läpi MDI:n kehittämän demografisen neloskierteen ja pohdin sen jälkeen, miksi juuri lapsiperheet voisivat olla tämän kierteen kannalta ratkaiseva kohderyhmä.

Mitä demografinen neloskierre tarkoittaa?

MDI:n raportti kuvaa demografista neloskierrettä näin:

• Syntyvyys laskee ja lasten määrä vähenee.
• Työikäisten määrä vähenee ja veropohja heikkenee.
• Muuttoliike on keskittävää, valikoivaa ja polarisoivaa.
• Iäkkäiden määrä kasvaa ja palvelutarpeet muuttuvat.

Osa-alueet nivoutuvat toisiaan vahvistavaksi kehäksi. Kun lapsia syntyy vähän, tulevaisuudessa on vähemmän työikäisiä. Kun työikäiset vähenevät, veropohja heikkenee ja kunnan liikkumavara kapenee. Kun liikkumavara kapenee, mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää vetovoimatekijöitä heikkenevät. Kun vetovoima heikkenee, nuoret lapsiperheet valitsevat tarkoin asuinkuntansa – muuttoliike on valikoivaa – ja näin lapsia syntyy entistä vähemmän niissä kunnissa, joihin heidän valintansa ei kohdistu.

Kun samaan aikaan iäkkäiden määrä kasvaa, mikä on sinänsä erittäin positiivista – elämmehän pidempään –, tämä muuttaa palvelutarpeiden rakennetta tilanteessa, jossa työikäisten ja lasten määrä laskee.

Kokonaisuutena neloskierre on huolestuttava kehityskulku.

Miltä Mäntsälän luvut näyttävät neloskierteen eri osa-alueilla?

1. Syntyvyys laskee → lasten määrä vähenee

Mäntsälässä syntyi vuonna 2012 vielä 271 lasta, vuonna 2025 enää 151 — lasku on 44 prosenttia. MDI:n ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä putoaa nykyisestä 18 prosentista 14 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

2. Työikäisten määrä vähenee → veropohja heikkenee

Työikäisten osuus väestöstä on nyt noin 61 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä sen ennustetaan laskevan 55 prosenttiin. Tämä lisää painetta kunnan talouteen, ja samaan aikaan talouden liikkumavara on jo heikentynyt: kunnan vuosikate laski yhdessä vuodessa 707 eurosta 540 euroon asukasta kohden.

3. Muuttoliike on keskittävää, valikoivaa ja polarisoivaa

Muuttoliike on, MDI:n sanoin, keskittävää, valikoivaa ja polarisoivaa. Se tarkoittaa, että koulutetut nuoret aikuiset ja lapsiperheet valitsevat asuinkuntansa huolellisesti. Neloskierteessä tai sen lähellä oleva kunta ei tunnu houkuttelevalta ja dynaamiselta valinnalta. Tätä vaikutelmaa tulisi välttää viimeiseen asti.

Mäntsälän väestökehityksen pitkä kaari (kuvassa) kertoo selkeästi, että kasvukautemme keskimäärin +320 asukasta vuodessa on viime vuosina vaihtunut laskuun. Vuonna 2025 asukasluku laski 72 henkilöllä.

Vuoden lopussa asukaslukumme oli 20 862. Edellisen strategiakauden tavoite vuodelle 2025 oli 21 469 — erotus on 607 asukasta. Sattumoisin sama kuin nykyinen kasvutavoitteemme.

4. Iäkkäiden määrä kasvaa → palvelutarpeet muuttuvat

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 21 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Kasvua tulee peräti 2 200 henkilöä.

Samassa ajassa yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa samalla kun veronmaksajien määrä vähenee.

Jokainen neloskierteen osatekijä on Mäntsälässä nyt liikkeessä

Syntyvyys on jo laskenut, työikäisten määrä vähenee ja muuttoliike on kääntynyt negatiiviseksi kotimaan osalta. Lisäksi ikääntyneiden määrä on jo nyt suuri Mäntsälässä ja tulee lähivuosina kasvamaan voimakkaasti.

Myös kunnan talous reagoi jo: vuoden 2026 talousarviossa todetaan, ettei vuosikate riitä kattamaan poistoja eikä investointeja. Kunta joutuu rahoittamaan investointinsa kokonaisuudessaan lainarahoituksella.

Mäntsälän MAL-sopimuksen mukainen asuntotuotantotavoite on 210 asuntoa vuodessa ja vuonna 2025 luvitettiin 25. Tontteja on tarjolla 45, mutta varauksia tuli vain seitsemän. Kyse ei ole tarjonnasta vaan kysynnästä — ja siitä, että meitä ei tunneta. Kysynnän puuttuminen on yksi neloskierteen oireista.

Jos hyväksymme tämän kokonaiskuvan, olennainen kysymys on, mistä kohdasta kehityksen kääntäminen olisi järkevintä aloittaa.

Lapsiperheet eivät tietenkään ole ainoa tärkeä kuntalaisryhmä, mutta ajattelen, että he ovat neloskierteen kannalta se, jonka liike vaikuttaa voimakkaimmin muihin osa-alueisiin. Juuri siksi lapsiperheisiin kohdistuva vetovoima ei ole vain yksi elinvoimapolitiikan osa-alue, vaan mahdollinen vipuvarsi koko kierteen suunnan muuttamiseksi pidemmällä tähtäimellä. 

En tietenkään tarkoita, että kunnan kehittämisen pitäisi kaventua vain yhteen kohderyhmään, vaan että juuri lapsiperheisiin vaikuttavilla ratkaisuilla voi olla muita toimenpiteitä suurempi kerrannaisvaikutus ja se olisi hyvä huomioida päätöksenteossa mahdollisuuksien mukaan.

Tilinpäätöksen alkusanat kehystävät väestökehityksen asuntorakentamisen suhdanteena: lama syveni, lupia myönnettiin vähemmän ja elpymistä odotetaan aikaisintaan 2027. Kuvaus pitää paikkansa valtakunnallisesti, mutta se ei selitä Mäntsälän tilannetta suhteessa vertaisiin, jotka kamppailevat aivan samassa suhdanteessa.

Järvenpää, Tuusula ja Nurmijärvi ovat kasvaneet samoilla markkinoilla ja samaan aikaan, kun Mäntsälän kasvu on ollut vaimeaa koko 2010-luvun ajan. Suhdanne on todellinen, mutta se on kaikkien yhteinen. Erottava tekijä on kunnan oma vetovoima.

En haluaisi jäädä jumiin tähän kehitykseen, vaan ryhtyä etsimään suuntaa, jolla Mäntsälä voi katkaista neloskierteen. Onneksi tiedän jo lukuisia valtuutettuja, jotka toimivat tämän eteen.

Suunnataanko katse lapsiperheisiin?

Edellä kuvattu kehitys ei tietenkään johda vain yhteen mahdolliseen politiikkavalintaan, mutta viittaa vahvasti siihen, että juuri lapsiperheiden houkuttelulla voisi olla suurin pitkän aikavälin vaikutus.

-> Olisivatko lapsiperheet tällä valtuustokaudella tärkein kohderyhmämme palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa?

Jos onnistumme vaikuttamaan neloskierteen tähän osa-alueeseen, positiivinen muutos voisi alkaa. Lapsia tarvitaan täyttämään koulut ja päiväkodit, heidän työikäisiä vanhempiaan tuomaan verotuloja sekä rakentamaan kunnasta houkuttelevampaa myös muille lapsiperheille. Esimerkiksi Sipoo ja Nurmijärvi ovat saaneet nauttia tästä ilmiöstä.

Jos emme onnistu houkuttelemaan kuntaamme nuoria perheitä, neloskierre voimistuu. Onneksi MDI toteaa, että polkuriippuvuus voi taittua toimintaympäristön muuttumisen tai alueellisten toimijoiden ja verkostojen vaikutuksesta. Tämä on lohdullinen huomio.

Yksi konkreettinen paikka testata tätä ajattelua on jo käsillä.

Kouluverkkoselvitys on systeemiajattelun konkreettinen testi

Valtuusto päätti joulukuussa luopua vaiheittain Hepolan koulusta ja keskittää opetusta Ehnroosiin ja Riihenmäkeen. Tarveselvitys on käynnissä ja investointipäätöksiä tehdään kesäkuussa.

Jos selvitys – ja sitä seuraavat toimenpiteet – etenevät yksinomaan talouden ja nykyisten oppilasmäärien perusteella, ne optimoivat nykytilannetta. Mutta jos tavoitteena on kääntää neloskierre, selvitykseen pitäisi sisältyä myös skenaario siitä, millainen kouluverkko tukisi kasvua ja vetovoimaa.

Ajattelen, että kierteen katkaisu vaatii tiukkoja valintoja, ja esille nousee kysymyksiä:

• Kykenemmekö tällä valtuustokaudella tekemään päätöksiä, joissa lapsiperheiden houkuttelu asetetaan selkeästi etusijalle – vaikka se tarkoittaisi, että jostain muusta on tingittävä?
• Onnistummeko tiukassa taloustilanteessa suunnittelemaan valtuustokauden 2025–2029 resurssien käytön niin, ettei neloskierre vahvistu?
• Miten voimme parantaa Mäntsälän imagoa niin, että olisimme houkuttelevampia lapsiperheille?
• Onko vaarana, että tuleva talouden tasapainottaminen vie kaikki paukut, emmekä saa kierrettä katkaistua?

Voihan neloskierre. Ymmärrän hyvin, että tilanne ja päätökset ovat vaikeita. Kysymys valtuutetulle: oletko samaa mieltä lapsiperheiden keskeisestä roolista Mäntsälän kasvussa pitkällä aikavälillä? Onko sinulla muita näkökulmia asiaan – samaa mieltä ei suinkaan tarvitse olla. Jos aiheesta syntyisi keskustelua, se olisi ilahduttavaa.

Kiitos kun luit!
Riitta