Kun kaikki on strategiaa, mikään ei ole

Tutkija, kunta-alan konsultti Maarika Maury, julkaisi tällä viikolla Vaasan yliopistolle tehdyn tutkimuksen, jonka tulokset pysäyttävät. Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilökunnasta 72 prosenttia ei tunne oman organisaationsa strategiaa. Kuntapäättäjistä vain 13 prosenttia tuntee strategian painopisteet. Tutkimuksen mukaan esihenkilöistä — joiden tehtävä on viedä strategiaa arkeen — 46 prosenttia ei tunne niitä lainkaan ja työntekijätasolla strategian tuntee vain 2 prosenttia.

En väitä tietäväni, mikä tilanne on Mäntsälässä. Pienessä kunnassa asian voisi kuvitella olevan hiukan paremmin. Mutta Mauryn johtopäätös osuu mielestäni tilanteeseen, joka näkyy meilläkin: kun strategiaan kirjataan konsensuksen vuoksi kaikki mahdolliset asiat, muutoksen kannalta tärkeät teemat eivät erotu. Silloin strategia ohjaa valintoja heikosti eikä synnytä riittävästi muutosvoimaa.

Mäntsälässä tämä näkyy kahdella toisiaan vahvistavalla tavalla.

1. Strategia joka kattaa kaiken

Mäntsälän strategia 2021–2025 määritteli kolme painopistettä: turvallinen sujuva arki, osallistava yhteisöllisyys ja vastuullinen kehittävä vire. Näiden alle mahtuu käytännössä kaikki, mitä kuntamme tekee — varhaiskasvatuksesta tietoturvakoulutuksiin, kirjastopalveluista maaseutuhallintoon.

Uusi strategia vuosille 2026–2030 jatkaa samalla rakenteella ja kattavuudella. Kun strategia kuvaa kaikkea, mitä kunta jo tekee, millä perusteella mikään yksittäinen asia on toista tärkeämpi? Miten lautakunnan jäsen tai viranhaltija tietää, mihin rajallinen aika ja raha pitäisi kohdentaa?

Kaikkea ei tarvitse kirjata strategiaan, koska suurin osa kunnan arkityöstä on lakisääteisesti tehtävä joka tapauksessa. Maury kuvailee ilmiötä Yle Areenan haastattelussa ahminnaksi: “Kaikki haluavat mainita kaikki asiat ja kaikki kirjoitetaan, niin se hämärtää. Se oikea asia jää pois.”

Mauryn sanoin strategia on muutos, ja sen pitää erottua arjesta. Jos se ei erotu, se ei ohjaa.

2. Mittarit mittaavat tekemistä eivät vaikutusta

Toinen kuntastrategiamme haaste liittyy siihen, miten sen toteutumista seurataan. Lautakunnissa tehdään paraikaa mittaristopohdintaa. Kun tarkastelee Mäntsälän mittaristoja tarkemmin, huomaa, että ne mittaavat pääosin prosessia, eivät vaikutusta. Prosessin mittaaminen harvoin auttaa muutoksen mittaamisessa. Voi olla, että kaikki tehdään hyvin ja prosessit rullaavat, mutta muutosta ei saada aikaiseksi. Vaikuttavuuden mittaus kertoo suoraan siitä, onko muutoksessa onnistuttu.

Tilinpäätöksissä ja osavuosikatsauksissa raportoidaan kävijämääriä, seuraajamääriä, käyntikertoja, osallistujamääriä, tapahtumien lukumääriä ja suoritettujen koulutusten prosenttiosuuksia jne. Luvut kertovat, että palveluja käytetään ja toimintaa on. Mutta ne eivät kerro, paransiko toiminta kuntalaisen arkea.

Tämä kuva välittyy myös uuden kuntastrategian 2026–2030 mittaristosta. Mittareita on yhteensä 36, joista karkeasti arvioiden 8–10 voidaan lukea vaikuttavuusmittareiksi. Loput 25+ mittaavat tekemistä, dokumenttien valmistumista (!) tai suoritteita. Suhde on edelleen vahvasti prosessipainotteinen, vaikka selkeää parannusta aiempaan on.

Kuntalaisten ääni kuuluviin

Henkilökohtaisesti ihmetyttää se, että kuntalaisia ei kuulla systemaattisesti. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä todetaan, että kuntalaiskyselyyn suunniteltu tyytyväisyysindeksi jäi ottamatta käyttöön. Samana vuonna itse kuntalaiskysely jäi kokonaan tekemättä ja sen korvasi strategiaprosessiin liittyvä kysely. Nyt mittaristossa on vain muutama kysely kapeaan osa-alueeseen: turvallisuuskokemus kuntalaisille ja asiakastyytyväisyys yhdelle palvelualueelle.

Laaja kuntalaiskysely on yksi harvoista poikkileikkaavista mittareista, joka olisi voinut kertoa jotain kuntalaisten kokemuksesta kunnan palveluista kokonaisuutena. Tämä pudotettiin pois juuri silloin, kun valtuustokauden tuloksia olisi ollut perusteltua arvioida laajemmin. Syytä en tiedä. Kuntalaiskysely olisi hyvä palauttaa.

Onko strategiamme lakisääteisten tehtävien kokoelma vai muutosohjelma?

Laaja strategia ja prosessimittarit johtavat vääjäämättä ohjausvajeeseen ja lakisääteisiin tehtäviin käpertymiseen.

Kaikki toimivat ahkerasti ja raportit saattavat näyttää vihreää. Mutta kun vaikuttavuusmittarit puuttuvat, on vaikea tietää, edetäänkö strategian osoittamaan suuntaan. Varsinkin kun osavuosikatsaukset tulevat niin harvakseltaan.

Nykyisen strategian kärkimittari lienee asukasmäärän kasvu (+600). Se on hyvä ja vaativa vaikuttavuusmittari. Edellisen strategiakauden 2021–2025 kärkimittari oli asukasmäärän kasvu 0,3–1,0 prosenttia vuodessa. Asukasluku on laskenut kahtena peräkkäisenä vuonna: vuonna 2024 −0,1 prosenttia ja vuonna 2025 −0,3 prosenttia.

Missä kohtaa kitkaa on ja mistä asukasluvun lasku johtuu, on vaikea arvioida, koska meillä ei ole riittävästi vaikuttavuusmittareita. Tekijöitä on varmasti useampia (suhdanne, yleiskaavan tilanne, imagomme, pieni markkinointibudjetti jne.). Arvauksia syistä voi esittää, mutta varmuutta meillä ei ole.

Tällainen tilanne syntyy, kun kuntastrategia kattaa kaiken ja mittarit mittaavat pääosin tekemistä. Kuntastrategiasta tulee helposti seurantadokumentti, joka kuvaa lakisääteisissä tehtävissä suoriutumista, vaikka sen pitäisi ohjata valintoja ja muutosta.

Vielä ehtisi tarkentaa

Jos valtuutetuilla on tähän intoa ja tahtoa, mittaristoa ehtisi vielä tarkastella kriittisesti. Olemmehan valtuustokauden alkumetreillä. Maury muistuttaa YLEn haastattelussa, että strategian tekemiseen varataan budjetti, ”mutta sitten kun sitä pitäisi lähteä juurruttamaan, niin siihen ei olekaan varattu rahaa”. En osaa sanoa, onko Mäntsälässä varattu budjettia tähän juurrutustyöhön.

Maury suosittelee keskittymistä ”tiukemmin muutosta vaativien painopisteiden löytämiseen”. Tulkitsen tämän tarkoittavan sitä, että valitaan muutama asia, joissa halutaan nähdä todellinen muutos, ja mitataan nimenomaan suuntaa ja vauhtia kohti näitä tavoiteltuja muutoksia.

Strategiassa on hyvä olla valintoja siitä, mitä tehdään eri tavalla, jotta muutosta tapahtuisi. Toteutumista pitää mitata sellaisilla mittareilla, jotka kertovat, muuttuiko jokin, eikä vain sitä, tehtiinkö jotain.

Naapurikunnista löytyy esimerkkejä siitä, miten konkreettiset strategiset valinnat ja vaikuttavuusmittarit yhdessä ovat tuottaneet tuloksia — mutta se on toisen kirjoituksen aihe.

Kiitos, kun luit!
Riitta

Lähteet: