Mäntsälän kunnan vuoden 2025 tilinpäätös kertoo, että tilikauden ylijäämä oli positiivinen (0,85 miljoonaa euroa). Kaikki palvelualueet pysyivät budjetissa eivätkä kriisikuntakriteerit täyttyneet. Pintapuolisesti kaikki näyttää olevan kunnossa.
Tilinpäätöksestä löytyy paljon kiinnostavaa. Kannattaa tutustua tuloslaskelmaan, taseeseen ja riskiarviointiin. Kävin aineiston läpi ja tässä on pikainen versio huomioistani.
Mäntsälä on sivistyspalveluorganisaatio
Aloitetaan rakenteesta. Kun sote-henkilöstö siirtyi Keusoten palkkalistoille vuoden 2019 alussa, Mäntsälän kunnan henkilöstö putosi yhdessä yössä noin 1 370:stä 870:een. Yli 500 ihmistä — kolmannes koko organisaatiosta — vaihtoi Keusotelle.
Vuoden 2023 hyvinvointialueuudistus ei enää vaikuttanut henkilöstöön, koska siirto oli jo tehty. Mutta toimintakulut ja verotulot likimain puolittuivat.
Jäljelle jäi kunta, jonka henkilöstörakenne on voimakkaasti kallellaan. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan kunnan 770 henkilötyövuodesta 583 eli 76 prosenttia on sivistys- ja hyvinvointipalveluissa. Opettajia, varhaiskasvatuksen henkilöstöä, koulunkäynninohjaajia sekä kirjasto- ja nuorisotyöntekijöitä. Loput 24 prosenttia työskentelevät hallintopalveluissa ja teknisessä toimessa.
Mäntsälä on käytännössä sivistyspalveluorganisaatio. Tämän havainnon tulisi ohjata suunnittelua ja päätöksentekoa.
Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueella asukasmäärän kehitys on ratkaisevaa
Kun kunnan toiminta nojaa näin voimakkaasti yhteen palvelualueeseen, palvelualueen asiakasmäärän kehitys ratkaisee kaiken. Ja juuri tämä on nyt haasteena meillä.
Perusopetuksen oppilasmäärä putosi vuodessa 2 474:stä 2 350:een — 124 oppilasta vähemmän. Päiväkotihoidossa olevien lasten määrä laski 675:stä 543:een. Mäntsälässä syntyi vuonna 2025 yhteensä 151 lasta, kun vuonna 2012 syntyi vielä 271.
Tilinpäätös tunnistaa tämän ja lausuu:
”Pienten lasten määrän väheneminen muodostaa palvelutuotantoon merkittävän epävarmuustekijän.”
Ja lisäksi:
”Kiinteistöjen käyttöasteet uhkaavat pudota, jolloin niihin jää käyttämätöntä tilaa.”
Kiinteistöt, lämmitys ja hallinto maksavat saman verran riippumatta siitä, onko luokassa 22 vai 18 oppilasta. Sopeutuminenkin on hidasta, sillä kiinteitä kustannuksia on paljon. Samaan aikaan vuosiluokkien 1–6 ryhmiä vähennettiin viidellä, mutta oppimisen tuen lakiuudistus edellytti kuuden uuden opettajan palkkaamista. Säästöt paloivat näihin uusiin velvoitteisiin.
Kunta, jonka toiminnasta kolme neljäsosaa on sivistyspalveluja, on rakenteellisesti haavoittuva juuri lapsimäärän laskulle.
Vähenevä väki ja kimurantti yleiskaava
Lokakuussa 2025 hyväksytty kuntastrategiamme tavoittelee 600 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä — siis 150 asukasta netto vuodessa. Tästä hyvin kunnianhimoisesta luvusta olen kirjoittanut aiemmin, mm. täällä ja täällä.
Valitettavasti väki väheni taas. Tilinpäätöksen mukaan vuonna 2025 Mäntsälä menetti 72 asukasta netto. Edellisvuonnakin väki väheni. Viiden vuoden nettokasvumme (2021–2025) on yhteensä 80 asukasta, eli 16 vuodessa. Strategiamme hakee lähes kymmenkertaista kasvuvauhtia.
Muita lukupoimintoja tilinpäätöksestä: asuntoja luvitettiin 25 kappaletta, vaikka MAL-sopimuksen mukainen vuositavoite on 210. Raakamaata hankittiin 5 hehtaaria tavoitteen ollessa 30. Strateginen yleiskaava, joka mahdollistaisi uusien yritystonttien kaavoittamisen, on jumittunut poliittiseen käsittelyyn.
Tilinpäätöksen riskiarviointi — jonka kunnan johtoryhmä on laatinut — toteaa samassa dokumentissa:
”Strategisen yleiskaavaehdotuksen edistyminen on hidastunut poliittisen päätöskäsittelyn vuoksi ja edelleen sisältää valitusriskiä, joka viivästyttää kunnan mahdollisuutta tuottaa hyviä yritystontteja ja asuinalueita myyntiin ja saada kasvua.”
Lukijan on vaikea hahmottaa, mikä osa kasvupuheesta perustuu konkreettisiin edellytyksiin ja mikä tavoitteenasetteluun.
Tilinpäätöksessä todetaan vielä, että ”Mäntsälässä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet kasvuun”. Mistä tämä kasvu haetaan? Ehdotus: lapsiperheistä.
Tilinpäätöksen avainlukuja
Palataan vielä tilinpäätöksen lukuihin. Vuosikate laski 14,8 miljoonasta 11,3 miljoonaan euroon — pudotusta 24 prosenttia yhdessä vuodessa. Tilinpäätöksen katsausosassa todetaan tuloksen olevan ”jopa erittäin hyvä”. Anteeksi, mitä? Lisää hämmennystä lukijalle.
Vuosikate on kunnan tärkein yksittäinen tunnusluku. Se kertoo, paljonko rahaa jää käyttötalouden jälkeen investointeihin ja lainanlyhennyksiin.
Tilinpäätös vertaa tulosta budjettiin, joka oli laadittu varovaisesti — ja siihen nähden tulos onkin hyvä. Mutta kun vertaa edellisvuoteen, suunta on toinen: vuosikate laski neljänneksellä.
Verotulot supistuivat 1,5 %. Kunnallisvero pieneni 1,7 %:lla ja kiinteistövero 1,3 %. Valtionosuudet kasvoivat 6,1 prosenttia TE-palvelujen rahoitussiirron myötä, mutta tämä kompensoi vain osan tulopohjan rapautumisesta.
Tulos pelastui kulukurilla. Toimintakulut alittivat ns. muutetun talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulut jäivät täyttölupamenettelyn ansiosta miljoonan alle budjetoidun. Palvelujen ostoista säästettiin 0,7 miljoonaa — osin siksi, että lämmin alkutalvi vähensi hiekoituksen ja aurauksen tarvetta.
Nivoksen pääomalainan korot
Tilinpäätöksessä on yksi erä, joka ansaitsee huomion. Kunnan rahoitustuottoihin sisältyy 1,68 miljoonaa euroa Nivos Oy:n pääomalainan korkoa. Se on suurin yksittäinen erä kunnan rahoitustuotoissa.
Jos Nivos ei maksaisi tätä korkoa, kunnan tilikauden tulos kääntyisi noin 860 000 euroa alijäämäiseksi. Kunnan oma palvelutoiminta ei tällä haavaa siis tuottanut ylijäämää — ylijäämä syntyi konserniyhtiön korkomaksusta.
Tämä on kunnalle selvä taloudellinen riippuvuusriski: ylijäämä nojaa olennaisesti Nivoksen kykyyn maksaa pääomalainan korkoa. Tilinpäätöksessä sanotaan suoraan: ”Ilman kuituliiketoiminnan myynnistä saatua voittoa olisi tulos ollut reilusti negatiivinen.” Kuituliiketoiminta myytiin Valoo Oy:lle kesäkuussa 2025. Kyseessä oli kertaluonteinen erä.
Vuoden 2025 tulos ei siis vielä kerro, että vastaava korkovirta olisi pysyvä myös tulevina vuosina. Pystyykö Nivos maksamaan miljoonakorot tulevina vuosina myymättä muita osia tai nostamatta kuntalaisille tarjottujen palvelujen hintoja?
(Monelle voi olla uutta, että kun kyseessä on pääomalaina, niin osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n mukaan sen korkoa saa maksaa vain, jos yhtiön taloudellinen tilanne sen sallii. Se on ehdollinen yhtiön, tässä tapauksessa Nivoksen, tulokselle.)
12 päivän puskuri
Toinen poiminta tilinpäätöksestä liittyy kassavarojen riittävyyteen. Kunnan kassavarat olivat vuoden lopussa 3,6 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys oli 12 päivää — edellisvuonna 19 päivää. Toimintakulut ovat 69 miljoonaa euroa vuodessa. Sekkitililimiitti on 2 miljoonaa euroa.
Kassatilanne vaihtelee vuoden aikana verotulojen ja valtionosuuksien maksurytmin mukaan, joten kyseessä on yhden hetken luku. Vuodenvaihteen mitattu puskuri pieneni kolmanneksella vuodessa.
Tilinpäätös puhuu työttömyydestä, poliittisen päätöksenteon johdonmukaisuudesta ja henkilöstöriskeistä. Jos tulee yllättävä meno, esimerkiksi toinen Marjalan kaltainen ympäristövelvoite, TE-alueen lisälasku tai Keusoten petosrikostutkinnan taloudellinen seuraus, onko liikkumavara liian kapea?
Pesistermein: ajolähtö
Valtuutetuilla on edessään useita merkittäviä tulevien vuosien talouteen vaikuttavia päätöksiä. Ehnroosin koulun uudisrakennuksen tarveselvitys on käynnistynyt. Vesiliikuntakeskuksen asemakaavaluonnos on nähtävillä. Kirjaston tarveselvitys on valmisteilla. Strateginen yleiskaava odottaa hyväksymistä. Jäähalliyhtiön tilanne tulee, tilinpäätöksen sanoin: ”ratkaistavaksi poliittiseen päätöksentekoon vuoden 2026 aikana”.
Kunnan oma taloussuunnitelma ennustaa lainakannan nousevan 78 miljoonasta 105 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Vuosikatteen ennustetaan jäävän 6–7 miljoonaan, mutta investointitarpeet nousevat yli 20 miljoonaan. Erotus katetaan lainalla.
Mäntsälän tilinpäätös 2025 ei ole huono tilinpäätös. Se on tyydyttävä tilinpäätös, jossa kulukuri ja maltilliset investoinnit pitivät osaltaan tuloksen plussan puolella. Mutta muutoin suunta on väärä: verotulot laskevat, vuosikate heikkenee ja väestö vähenee (lapsimäärä vähenee!), ja tämä samaan aikaan kun investointipaineet kasvavat.
En siis kysyisi, miltä viime vuosi näytti (meni jo), vaan mihin tämä kehitys on meitä johtamassa. Onko meillä ajolähtö? Jos on, niin pelataan viisaasti.
Kiitos, kun luit!
Riitta
Kaikki tässä kirjoituksessa mainitut luvut perustuvat tilinpäätösasiakirjoihin. Jos olen ymmärtänyt jonkin asian väärin, korjaan mielelläni.
Hei, kuule kuntalaista 
Jätä kommentti