Hei, kuule kuntalaista

Mäntsälän kirjasto on perustettu vuonna 1847, ja se on yksi Suomen vanhimmista yleisistä kirjastoista. Kirjasto on palvellut mäntsäläläisiä lähes 180 vuotta — ensin rovasti Abraham Ehnroosin seurakuntakirjastona, myöhemmin kunnankirjastona.

Vuodesta 1993 saakka Mäntsälän kirjasto on toiminut väistötiloissa Monitoimitalolla. Se tekee kolmekymmentäkolme vuotta. Tilojen piti olla väliaikaisratkaisu, mutta uusia tiloja ei ole saatu saati rakennettu. 

Tiesitkö, että kunnanvaltuuston ja kouluhallituksen (!) hyväksymä toteuttamisohjelma uudelle kirjastorakennukselle valmistui vuonna 1989? 

Ja neljä vuotta myöhemmin kirjasto tungettiin Monitoimitalon nuorisotiloihin. Osaisiko joku kertoa, miksi rakentaminen ei tuolloin 80-luvun lopulla alkanut?

Vertailun vuoksi mainitsen, että Mäntsälän hulppea kunnantalo valmistui vuonna 1992 ja sen suunnittelu käynnistyi 1980-luvun lopulla, ilmeisesti samoihin aikoihin, kun kirjaston toteuttamisohjelmakin hyväksyttiin. Kunnantalon kohdalla päätös vietiin maaliin, kirjaston kohdalla ei.

Mitä vuoden 1993 jälkeen on tapahtunut? 

Syyskuussa 2021 valtuustoaloitteessa vaadittiin selvitystyön aloittamista, jotta kirjasto pääsisi väljempiin tiloihin.

Tasan vuoden päästä, syksyllä 2022, käynnistettiin AVIn rahoittama Unelmoidaan uudesta -hanke, jossa kuntalaisilta kerättiin työpajoissa ja verkkokyselyssä näkemyksiä kirjastosta. Hankkeen loppuraportti esiteltiin valtuustolle maaliskuussa 2023. 

Ja nyt vihdoin, maaliskuussa 2026, käynnistyi uusi tarveselvitys.  Mihin tässä välissä tärväytyi kolme vuotta? 

Valtuustoaloite → selvitys → hanke → raportti → esittely → taas selvitys. Huokaus, ympyrä sulkeutuu. 

Suomen pienin kirjasto kasvaa mutta ei neliöissä 

Mäntsälän kirjasto oli vuoden 2021 tilastojen mukaan asukaslukuun suhteutettuna Suomen pienin kirjasto. Kyseenalainen kunnia.

Kirjastomme toimii tiloissa, joissa kirjastolain edellyttämiä oppimisen, harrastamisen ja kansalaistoiminnan tiloja on käytännössä mahdotonta tarjota.

Lainausmäärät kasvavat

Taisteluhenkeä kirjaston väeltä onneksi löytyy. Hattu päästä — kirjastopalvelujohtaja Anu Järvi ja koko tiimi tekevät hienoa työtä. 🙏

Vuoden 2024 aikana kirjastosta lainattiin aineistoa kaikkiaan 247 328 kertaa — 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja eniten kymmeneen vuoteen. Käynnit kasvoivat 14 prosenttia. Lasten kaunokirjallisuutta lainattiin yli 100 000 kertaa. Kirjastoautosta tehtyjen lainausten määrä nousi lähes 20 %. Palvelutunteja lisättiin 20 %. Uusia kirjastokortteja kirjoitettiin 744 kappaletta. Tapahtumia järjestettiin neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kirjastomme on aktiivinen, kasvava ja kuntalaisten arvostama. 

Suhteettoman pienet panostukset 

Vuoden 2023 tilastojen mukaan Mäntsälä käyttää kirjastopalveluihin 40,60 euroa asukasta kohden vuodessa. Uudenmaan keskiarvo on 70,50 euroa — eli Mäntsälä käyttää kirjastoon 42 % vähemmän kuin maakunnan keskiarvo. Toiseksi vähiten koko Uudellamaalla. Tämä on erittäin noloa. Mäntsälä on myös Kirkes-kirjastoista ainoa, jossa lauantaisin on tarjolla vain omatoimiaika ilman kirjastoammattilaisia. 

Toivoisin, että olisimme vihdoin tässä kohtaa sivistysmyönteinen kunta.

Priorisoinnin sietämätön keveys 

Kunnan talousarviossa 2026 kirjastoa ei mainita investointien listalla. Tämän vuoden investoinnit ovat noin 9,8 miljoonaa euroa. Tulevina investointipaineina mainitaan kouluverkkoratkaisu, vesiliikuntakeskus ja yritysalueiden infra. Näkisin, että kirjastonkin suhteen on painetta. 

Kyllä, taloustilanteemme on tiukka, mutta investointeja tehdään kaiken aikaa. Priorisointi on lopulta poliittisten päättäjien valinta. Luottamushenkilöt päättävät, mihin rajallinen raha ohjataan, milloin ja missä järjestyksessä. 

Lue myös aiempi pohdintani isojen hankkeidemme priorisoinneista →  https://heikuulekuntalaista.com/2025/11/20/kouluverkko-kirjasto-ja-vesiliikuntakeskus-miten-priorisoida/

Kolme vuosikymmentä päätöksettä, lokakuussa toisin? 

Ongelmaa ei ehkä pitäisi kehystää rahanpuutteeksi, kun kyse on siitä, että päätöstä ei ole tehty, vaikka tilaisuuksia olisi ollut. 

Osallistetaan, tutkitaan ja raportoidaan — ja sitten asia unohdetaan tai tuupataan jonon hännille. Toivotaan, josko nyt herran vuonna 2026.   

Surettaa, että vuonna 1989 päättäjillä oli käsissään valtuuston hyväksymä suunnitelma, ja silti nyt 37 vuotta myöhemmin kirjasto lusii edelleen kenkälaatikossa, liian pienissä väistötiloissa. 

Mäntsälän kirjaston henkilökunta ja kirjaston käyttäjät kertovat päättäjille pontevalla toiminnallaan, että palvelu toimii hienosti ja sille on kysyntää. Nyt soisi päättäjien näyttävän, että sivistystä arvostetaan ja kuntalaisia kuunnellaan. 

Kirjastosta on moneksi

Kirjasto on kuin lastenkirjan Barbapapa, joka mukautuu moneen. Se on viihtyisä paikka tehdä etätöitä, opiskella tai saada digitukea. Päiväkotitaaperot ja koululaiset vierailevat siellä. Eläkeläisille ja lapsiperheille kirjasto on korvaamaton arjen piristäjä. Lapsille ja nuorille tärkeä lukutaidon ja lukuharrastuksen tuki. 

Kirjasto on oivallinen palvelu – maksuton, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jollainen Mäntsälästä tällä hetkellä kokonaan puuttuu. Monessa kunnassa kirjasto toimii kunnan sydämenä ja lisää yhteisöllisyyttä. Tämä olisi upea juttu saada kuntoon. 

Mahtavaa, että valtuusto pääsee käsittelemään asiaa lokakuussa 2026. Toivotaan, että jokin muuttuu ja historia ei tällä kertaa toista itseään. 

Kiitos, kun luit!
Riitta

Kirjastomme historiaa löytyy digitoituna → “Mäntsälän kirjastotalon toteuttamisohjelma 1989”

Vuonna 2023 tehdyn verkkokyselyn tulokset (kannattaa vilkaista) -> https://www.mantsala.fi/app/uploads/sites/2/2023/01/uu-mantsala-visualisoitu-verkkokyselyn-aineisto.pdf