Hei, kuule kuntalaista

Mäntsälän kuntapolitiikka-ryhmässä käydään kipakkaa keskustelua hyvinvointilautakunnan myöntämistä avustuksista. Hyvä niin. Väitän, että ainakin osasyy kiistoihin on puutteellinen päätösdokumentaatio.   

Kirjoitinkin jakoprosessista ja -perusteista jo tuoreeltaan ja jatkan vielä vähän. Keskeinen havaintoni oli, ettei päätösaineistosta selviä, millä perusteilla tietty yhdistys sai tietyn summan. Arviointitapa ei ole julkinen, kytkös hyvinvointisuunnitelmaan on (ainakin tänä vuonna) muodollinen ja lautakunnan jäsenillä ei ollut riittävästi aikaa eikä tietoa hakemusten huolelliseen arviointiin. Mentiin osin kumileimasinlinjalla. Se korpeaa kuntalaista ja toivon muutosta ensi vuodelle.  

Kritiikin esittäminen on helppoa. Lähdetään siis hakemaan ratkaisuja. Hahmottelin arviointimallia, jonka tyyppistä voisi käyttää avustusten jakamisen pohjana. Totta kai tästä seuraavassa esittämästäni nauruversiosta pidemmälle kehitettynä. 

Alla lyhyesti luonnoksestani, sen logiikasta ja kriteereistä niin, että kuka tahansa teistä voi arvioida ja jatkokehittää sitä. 

Miksi pisteytys voisi olla hyvä idea

Nykyisessä prosessissa viranhaltija käy hakemukset läpi ja esittää jaettavat euromäärät lautakunnalle. Lautakunnan jäsen näkee hakijan nimen, haetun summan, esitetyn summan ja lyhyen kuvauksen käyttötarkoituksesta. Ehdotuksen perustelut eivät näy päätösaineistossa riittävällä tasolla, vaikka niitä taustalla varmasti on.

Käytännössä kukaan – ei ulkopuolinen eikä lautakunnan jäsenkään – voi helposti arvioida, miksi Sydänyhdistys saa 4 230 euroa ja Mielenterveysyhdistys 526 euroa. Noin esimerkinomaisesti.

Pisteytys toisi selvyyttä tilanteeseen. Kun jokainen hakemus arvioidaan sovituilla kriteereillä ja pisteet kirjataan näkyviin, viranhaltijan huolellinen harkinta ei katoa mihinkään, mutta se tulee näkyväksi.

Kuusi kriteeriä + asteikko

Luonnoksessani on kuusi kriteeriä ja kevyt arviointiasteikko. Kriteerit on johdettu Mäntsälän kunnan omista avustuksiin liittyvistä ohjeista sekä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta – mitään uutta en keksinyt, vaan muotoilin olemassa olevat vaatimukset mitattavaan muotoon.

Kriteeri 1: Kohderyhmän laajuus ja saavutettavuus

Montako kuntalaista yhdistyksen toiminta tavoittaa ja onko se avointa kaikille?

Pisteet	Kuvaus
0	Suljettu ryhmä, alle 20 henkilöä toiminnassa vuoden aikana
1	Jäsenistölle suunnattu, 20–100 henkilöä mukana vuoden aikana
2	Osittain avoin, 100–400 henkilöä mukana vuoden aikana
3	Avoin kaikille kuntalaisille, toiminta atvoittaa yli 400 henkilöä vuodessa

Kaikki yhdistysten jäsentoiminta on arvokasta, mutta kun jaetaan yhteisiä varoja, laajempi vaikuttavuus painaa vaakakupissa enemmän.

Kriteeri 2: Kytkentä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan

Kunnan avustuskriteerit edellyttävät jo nyt, että toiminta edistää vähintään yhtä hyvinvointisuunnitelman tavoitetta. Käytännössä tätä ei päätösaineistossa dokumentoida.

Pisteet	Kuvaus
0	Ei tunnistettavaa kytkentää
1	Epäsuora kytkentä – toiminta sivuaa tavoitteita
2	Selkeä kytkentä yhteen painopisteeseen/tavoitteeseen
3	Vahva kytkentä, edistää kahta tai useampaa tavoitetta

Pisteytys ohjaa hakijaa nimeämään tavoitteen ja valmistelijaa arvioimaan kytkennän vahvuuden. 

Lisäksi lautakunta voisi asettaa näille vuotuisia painotuksia, jos halutaan hienosäätää.  

Kriteeri 3: Omarahoitusosuus ja taloudellinen tarve

Paljonko hakija rahoittaa itse ja saako se muualta rahoitusta samaan toimintaan?

Pisteet	Kuvaus
0	Omarahoitus alle 20 % ja/tai muu rahoitus kattaa merkittävästi
1	Omarahoitus 20–40 %, ei päällekkäistä rahoitusta
2	Omarahoitus 40–60 %, ei päällekkäistä rahoitusta
3	Omarahoitus yli 60 %, ei päällekkäistä rahoitusta

Avustuskriteerit kieltävät jo nyt päällekkäisen rahoituksen, mutta sen toteutumista on vaikea arvioida ilman systemaattista tiedonkeruuta hakemusprosessissa.

Kriteeri 4: Vapaaehtoistyön osuus

Mitä vahvemmin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, sitä vahvempi peruste avustukselle on.

Pisteet	Kuvaus
0	Ei vapaaehtoisia – palkkioihin perustuva toiminta
1	Pääosin palkkioilla hoidettu, vapaaehtoisten osuus vähäinen
2	Merkittävä osa toiminnasta perustuu vapaaehtoisuuteen
3	Toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen

Haasteena on se, että vapaaehtoistyön osuuden arviointi perustuu hakijan ilmoitukseen ja sitä on vaikea todentaa. Olennaista on erottaa toisistaan täysin vapaaehtoisten voimin pyörivä toiminta ja muilla tavoilla tuotettu toiminta.

Kriteeri 5: Käyttösuunnitelman selkeys ja realistisuus

Ainoa kriteeri, joka arvioidaan kokonaan viranhaltijan toimesta.

Pisteet	Kuvaus
0	Puutteellinen tai epärealistinen suunnitelma
1	Ylimalkainen, osin puutteellinen erittely
2	Selkeä, pääosin eritelty budjetti
3	Tarkka, hyvin eritelty ja realistinen kuluerittely

Viranhaltija tekee tätä arviointia jo nyt ja pisteytys tekisi tämän työn näkyväksi. 

Kriteeri 6: Toiminnan avoimuus ja vaikuttavuus

Tuottaako toiminta hyötyä laajemmalle kuntalaisjoukolle kuin jäsenistölle?

Pisteet	Kuvaus
0	Vain jäsenistölle, ei hyötyä laajemmalle yleisölle
1	Pääosin jäsenistölle, vähäistä yleishyötyä
2	Hyödyttää jäsenistön lisäksi lähiyhteisöä
3	Merkittävä hyöty laajalle joukolle kuntalaisia

Kyläyhdistyksen ylläpitämä ulkoilualue tai avoin kuntatason tilaisuus – kuten Mäntsälän Yrittäjänaisten talkootyönä organisoima oivallinen Mäntsälän joulun avaus – on esimerkki laajalle joukolle tarjottavasta hyödystä. 

Ensi vuonna toisin? 

Läpinäkyvän pisteytysmallin rakentaminen ensi vuodelle ei olisi mahdoton ponnistus. Kun hakemuslomakkeelta löytyy pisteytyksessä tarvittavat tiedot, eli osallistujamäärät, omarahoitusosuus, vapaaehtoistyön osuus ja kytkentä hyvinvointisuunnitelman tavoitteeseen, homma on jo pitkällä.

Käsittääkseni hakulomake on digitaalinen, eli kun tiedot ovat jo datana, on niitä helppo jatkokäsitellä.  Valmistelija pisteyttää hakemukset ja kirjaa pisteet päätösmateriaaliin. Lautakunnan jäsen voi halutessaan haastaa pisteytyksen perustellusti – ”tämä ei täytä kriteeriä 3” on vahvempi argumentti kuin ”mielestäni tämä yhdistys ansaitsee enemmän”. Ja yhdistystenkin on helpompi tehdä parempi hakemus.

Kiitos, kun luit!
Riitta