Hei, kuule kuntalaista

Alkuun disclaimer: jos kirjoituksen luvuista löytyy virheitä, ne ovat yksinomaan minun. Kiitos, jos huomautat, niin korjataan. 

Kuntaliitto julkaisi 3. helmikuuta kuntien tilinpäätösarviot vuodelta 2025. Mäntsälän tulos oli 41 euroa asukasta kohden ylijäämäinen. “Mäntsälän talous pysyi plussalla”, kuten Mäntsälän Uutiset ennätti otsikoimaan. 

Luvut ansaitsevat tarkemman tarkastelun ja teen myös vertailun kunnan taloussuunnitelmavuoteen 2026, jotta saadaan selville talouskehityksemme kulkusuunta. Löytyy sekä hyvää että kehitettävää.

Aloitetaan siitä, mikä on mennyt hyvin.

Mäntsälän kunnan talous on kehittynyt myönteisesti vuodesta 2022 lähtien. Tilinpäätös 2023 näytti 5,5 miljoonaa euroa ylijäämää; tilinpäätös 2024 saman verran. Lainakantaamme on onnistuttu laskemaan kolme vuotta peräkkäin: 96,4 miljoonasta (2022) noin 78,4 miljoonaan (2025). Investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna 2024 selvästi yli sadan prosentin, eli kunta pystyi rahoittamaan kaikki investointinsa tulorahoituksella.

Nämä ovat hyviä saavutuksia. Otetaan muutama muukin näkökulma talouteemme.

Vuosi 2025 oli käännekohta

Tilikauden tulos putosi 5,5 miljoonasta noin 0,9 miljoonaan euroon. Pudotus on yli 80 %. Toimintakate – eli palvelutuotannon nettomenot ennen veroja ja valtionosuuksia – heikkeni -55,3 miljoonasta -58,4 miljoonaan (eli asukasta kohden 152 euroa huonompaan suuntaan). Samaan aikaan verotulot laskivat puolitoista prosenttia, vaikka valtakunnallisessa vertailussa kuntien verotulot pysyivät edellisvuoden tasolla.

Vuoden 2025 valtionosuuksien nousussa näkyy TE-uudistuksen rahoituskomponentti. Valtionosuudet kasvoivat 695 eurosta 738 euroon asukasta kohden. Uudistuksessa kunnalle siirtyi uusia tehtäviä (vuoden 2025 alusta)  ja niiden mukana rahoitusta. Enemmän rahaa, mutta myös enemmän vastuuta. Kunnan TE-tiimille suuresti voimia, teette tärkeää työtä!  

Kokonaisuutena vuosi 2025 päättyi silti paremmin kuin syyskuun osavuosikatsaus ennusti. Hieno juttu! Tuolloin arvioitiin 1,2 miljoonan euron alijäämää. Loppuvuoden verotulojen tarkentuminen ja käyttötalouden toteuma käänsivät tuloksen juuri ja juuri plussan puolelle.

Miten Mäntsälä pärjäsi naapureihin verrattuna?

Poimin Kuntaliiton ennakkotiedoista verrokkikuntia tarkasteluun. Tilikauden tulos asukasta kohden vuonna 2025 KUUMA-kunnissa: 

• Järvenpää +188
• Vihti +122
• Hyvinkää +113
• Mäntsälä +41
• Kirkkonummi -22
• Sipoo -55
• Tuusula -118
• Kerava -119
• Nurmijärvi -135
• Pornaisten tiedot uupuvat

Mäntsälän suhteellisen hyvä tulos – ja neljäs sija – kertoo myös siitä, että poistopaine ja rahoitustarve ovat olleet verrokkeihin nähden pienempiä matalamman investointitason vuoksi.

Mäntsälän investoinnit olivat 348 euroa asukasta kohden, eli KUUMA-kuntien alhaisimmat. Vertailun vuoksi: Tuusula investoi 1 549, Nurmijärvi 1 017 ja Hyvinkää 942 euroa asukasta kohden. Kun ei investoida, ei velkaannu eikä poistoja kerry. Mutta pitkällä aikavälillä matala investointitaso tarkoittaa palveluinfrastruktuurin rapautumista. No, investointeja on kyllä jonossa odottamassa 😊 

Lainakantamme 3 745 euroa asukasta kohden on KUUMA-kentässä keskitasoa, mutta ylittää sekä Manner-Suomen keskiarvon (3 599 €/as) että Uudenmaan keskiarvon (2 895 €/as) selvästi.

Taloussuunnitelma 2026 ja 8 miljoonan euron muutos

Vertaan vuoden 2025 tilinpäätösarviota vuoden 2026 taloussuunnitelmaan, koska se näyttää, millainen hyppäys käyttötalouden tasossa meillä on tulossa.

Tämä on kiinnostavaa. 

Taloussuunnitelmavuodelle 2026 on budjetoitu toimintakatteeksi -66,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 tilinpäätösarvio näyttää -58,4 miljoonaa. Ero on 8,3 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa eli yli 14 prosenttia. Mutta kunnan oma tilinpäätösennuste lokakuussa oli -61,4 miljoonaa – toteuma siis kolme miljoonaa parempi! 

Mistä näin suuri muutos syntyy? Kolmesta seikasta. 

1. Henkilöstökulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa kevään 2025 palkkaratkaisun seurauksena. 
2. Palvelujen ostot kasvoivat 1,5 miljoonaa, josta merkittävä osa on TE-palvelualueen kustannuksia Järvenpään niin sanotulle isäntäkunnalle.
3. Ja kolmantena, toimintatuottomme putosivat 1,6 miljoonaa, kun hanketulot ja työllistettyjen tuet vähenivät. 

Nämä kolme erää kattavat lisääntyneistä menoista noin viisi miljoonaa; loppuosa koostuu pienemmistä eristä ja siitä, että vuoden 2025 toteuma oli talousarviota parempi.

Yksikään näistä muutoksista ei johdu siitä, että meillä oltaisiin toimittu huolimattomasti. Ei suinkaan. 

Syitä näihin ovat → palkkaratkaisu on valtakunnallinen, TE-uudistus on lakisääteinen ja hanketulojen muutos rakenteellinen. Kunnan taloussuunnitelma 2026 on rehellinen dokumentti siinä mielessä, että nämä kaikki asiat ovat siellä mustaa valkoisella.

Tulopuolen kasvuoletus on kunnianhimoinen

Verotulomme on budjetoitu kasvamaan 52,9 miljoonasta 56,6 miljoonaan, eli noin seitsemän prosenttia. Valtiovarainministeriön ennuste kuntasektorin verotulokasvulle on 5,2 prosenttia. Mäntsälän korkeampi arvio perustuu kiinteistöveron lisätuottoon (0,2 miljoonaa uudesta rakentamisesta ja voimalaitosten veroprosentin nostosta) ja ansiotulojen 3,3 prosentin kasvuoletukseen.

Arvio ei ole perusteeton, mutta ei se varovainenkaan ole. Väestönkasvumme on tällä hetkellä negatiivista (vuosi 2025 päättyi ennakkotietojen mukaan miinusmerkkisesti).

Jos verotulojen kasvu jää vaikkapa 5 %:n tasolle, tulokseen syntyy miljoonan euron lisäpaine. 

Vuosikate kertoo rakenteellisesta ongelmasta

Vuosikatteen kehitys kertoo kunnan talouden todellisen suunnan selvemmin kuin mikään yksittäinen tunnusluku. (Vuosikate kuvaa sitä, paljonko tuloista jää käyttömenojen jälkeen investointeihin ja lainanhoitoon.) 

• Tilinpäätös 2023: 13,8 miljoonaa euroa
• Tilinpäätös 2024: 14,8 miljoonaa 
• Tilinpäätösarvio 2025: noin 11 miljoonaa
• Taloussuunnitelma 2026: 5,75 miljoonaa

Pudotus on jyrkkä. Vuoden 2026 taloussuunnitelmassa vuosikate kattaa enää 65 % poistoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kunnan tulorahoitus riitä ylläpitämään olemassa olevia rakennuksia ja muuta infrastruktuuria.  

Vuosien 2023–2024 hyviä tuloksia tuki rahoituserien edullinen suhde eli korkotuotot olivat suuremmat kuin korkokulut. Kun lainakanta kääntyy nousuun, korkokulujen kasvu syö tämän edun ja kunnan rakenteellinen tulosvaje nousee pintaan. 

Lainakannan koko 

Tähän asti tilanne on ollut hyvä: lainakantamme on laskenut kolme vuotta peräkkäin. Kunnan lainakannan arvioidaan pienenevän myös vuonna 2026 noin 70 miljoonaan euroon. Kuntakonsernin lainakanta on tänä vuonna noin 139 miljoonaa euroa. 

Laskua ei kannata tulkita pelkästään käyttötalouden ylijäämien mahdollistamaksi velanlyhennykseksi, sillä taustalla on Mäntsälän Kodit Oy:hyn liittyvä rakenne- ja rahoitusjärjestely. Se vaikuttaa siihen, missä velka näkyy ja miten se raportoidaan.

Keskeistä on se, että kunnan taloussuunnitelman mukaan suunta kääntyy vuonna 2027 → lainakanta nousee 70 miljoonasta 78 miljoonaan, sitten 90 miljoonaan (2028) ja 105 miljoonaan (2029). Kolmessa vuodessa velkaa kertyisi 35 miljoonaa euroa lisää.

Tilikauden tulos 

Taloussuunnitelma 2026:n yhteenveto näyttää 1,2 miljoonan euron ylijäämän. Lukuun sisältyy kuitenkin 4,25 miljoonan euron satunnainen tuotto Mäntsälän Kodit Oy:n lainarakenteen muutoksesta. Ilman tätä kertaerää tulos on noin kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. 

Suunnitelmavuodet 2027–2029 ovat yhteensä noin 5,6 miljoonaa euroa alijäämäisiä. Tämä tarkoittaa, että kuntalain mukainen talouden tasapainottamisvelvoite tulee pian ajankohtaiseksi. 

Pohdittavaa valtuutetuille

Talouslukumme herättävät monia kysymyksiä, joita jokainen voi pohtia tahollaan. 

Kunnan tulorahoitus ei riitä kattamaan edes nykyisen omaisuuden ylläpitoa, miten uudet investoinnit priorisoidaan? Taloussuunnitelman 2026 mukaan kunnan tulorahoitus kattaa 5,75 miljoonaa, mutta investointeja tehdään 9,8 miljoonalla. Erotus – noin neljä miljoonaa euroa – rahoitetaan velalla. Ja tämä ennen vesiliikuntakeskusta ja kouluverkkoinvestointia.

Lainakanta kääntyy suunnitelmavuosina jyrkkään nousuun ja korkokustannukset sen mukana, miten tämä otetaan huomioon? Korkokustannusten ennakoidaan nousevan 0,3 miljoonasta (2024) lähes kolmeen miljoonaan (2029). Tämä raha on pois muusta palvelutuotannosta. 

Ja ehkä kaikkein olennaisimpana: kun rakenteellinen alijäämä on tunnistettu jo talousarviokirjan laatimishetkellä, milloin tasapainottavat toimenpiteet aloitetaan?

Mäntsälä ei ole tässä tilanteessa yksin. Monet kunnat elävät nyt todella vaikeassa toimintaympäristössä, ja näille lukuisille ulkoisille tekijöille emme mahda mitään. Helppoja vastauksia ei ole. Eikä etenkään helppoja päätöksiä. Jokainen meistä aivan varmasti toivoo, että tilanne elää tulevina vuosina positiiviseen suuntaan ja saadaan pelivaraa. 

Tsemppiä kaikille, jotka olette tulevaisuudestamme tänäkin vuonna päättämässä. Arvostan 🙏

Kiitos, kun luit!
Riitta