Mäntsälästä on tullut yksi Suomen merkittävistä datakeskuspaikkakunnista. Viimeisen vuoden aikana kaksi kansainvälistä toimijaa on tehnyt mittavat investointipäätökset: Nebius kolminkertaistaa kapasiteettinsa 75 megawattiin, ja Verne rakentaa kokonaan uuden 70 megawatin kampuksen Kapuliin. Yhteenlaskettuna puhutaan sadoista miljoonista euroista, mikä on aikamoinen satsaus!
Hankkeisiin liittyy vaikuttavia lukuja. Nebiuksen laajennuksen jälkeen Mäntsälässä pyörii 60 000 Nvidian huipputehokasta grafiikkaprosessoria. Se on enemmän kuin Teslalla yhteensä (kertoo Nebius). Tämä tekee datakeskuksestamme yhden maailman tehokkaimmista kaupallisista laskentakeskuksista. Onhan tämä nyt huikea juttu!
Miksi yritykset valitsivat Mäntsälän?
Tätä tottakai tulisi kysyä heiltä suoraan, mutta esitän oman arvaukseni. Mäntsälän Yrityskehitys (MYK) on tehnyt vuosien ajan systemaattista työtä yritysten houkuttelemiseksi. Datakeskukset eivät tänne tyhjästä ilmesty vaan ne ovat pitkäjänteisen elinkeinopolitiikan tulos. MYK on rakentanut suhteita ja verkostoja, onnistunut tunnistamaan mahdollisuuksia ja osannut kertoa Mäntsälän vahvuuksista oikeille tahoille oikeaan aikaan. Vaativaakin vaativampaa myyntityötä, hattu päästä!
Vahvuudet voivat kuulostaa arkisilta, mutta ne ovat ratkaisevia, esimerkiksi luotettava sähköverkko, liikenteellisesti erinomainen sijainti ja se, että sopiva tontti löytyy. Tämä viimeinen ei ole itsestäänselvyys. Olen ymmärtänyt, että suuria yritystontteja ei Mäntsälässä ole loputtomasti, ja kaavoituksessakin riittää tekemistä, ainakin jos haluamme jatkossa kilpailla tämän kokoluokan investoinneista. Toivottavasti tämä onnistuu myös 2026 ja siitä eteenpäin.
Mitä hyötyä datakeskuksista on kunnallemme?
Rehellisyyden nimissä sanon, että datakeskukset eivät tietenkään ratkaise Mäntsälän työllisyysongelmia. Verne työllistää valmistuttuaan arviolta 30 henkilöä. Kyse on pitkälle automatisoiduista laitoksista, joissa tarvitaan vähän, joskin osaavaa, työvoimaa.
Positiiviset vaikutukset näkyvät monella tapaa:
- Rakennusvaiheessa työtä riittää, Caverion allekirjoitti 80 miljoonan euron sopimuksen talotekniikasta ja Tekova 17 miljoonan rakennusurakasta. Toivon, että osa työstä valuu paikallisille alihankkijoille.
- Datakeskusten hukkalämmöllä lämmitetään jo nyt noin 2 500 mäntsäläläistä kotia, ja kapasiteetin kasvaessa lämpöä riittää vielä useammalle – jopa naapurikuntiin asti.
- Lämpöyhteys lähikuntiin olisi myös strategisesti tärkeä. Maailmalla on tavallista, että datakeskukset keskittyvät, ja kun Mäntsälän oma lämmöntarve on maalaiskuntatasoinen, yhteistyö esim. Järvenpään tai Hyvinkään kanssa olisi oivallista. Kaistaa riittäisi useammallekin toimijalle.
- Lisäksi sähköverkon investoinnit jakautuvat useammille maksajille.
- Myös kunnan verotulot kasvavat → Nebius oli kunnan suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2025.
Mitä kunnassa voimme tästä oppia?
Menestys datakeskusten houkuttelussa kertoo, että Mäntsälässä kyetään pitkäjänteiseen, tuloksekkaaseen työhön, kun olosuhteet ja tekijät ovat kohdallaan. MYK:n rooli on ollut keskeinen, ja Kultainen Yrittäjälippu (2023) sekä Kuntabarometrin parhaat yrittäjäarviot Keski-Uudellamaalla (2024) kertovat, että elinkeinopolitiikassa osataan. Kiitos, MYK & Juha Leinonen – ja edeltäjänsä! Kiitos myös Nivos!
Datakeskusten kohdalla kunta on tehnyt sen, mitä strategiassa luvataan eli luonut edellytykset ja antanut ammattilaisten hoitaa hommansa. Yksityiset sijoittajat kantoivat riskin, koska he uskovat hankkeen kannattavuuteen. Tämä on toimiva malli.
Vastaavien hankkeiden saaminen Mäntsälään on edelleen supertärkeää: työntekijät saattavat muuttaa (ja maksaa veronsa) tänne, ja he käyttävät paikallisia palveluita.
Paperitehdaspaikkakunnilla oli aina kokoaan paremmat palvelut ja matalammat kunnallisverot. Paperitehdaspaikkakuntien etu ei perustunut pelkkään työpaikkojen määrään, vaan veropohjan vakauteen ja ennustettavuuteen. Isot, pääomavaltaiset investoinnit toivat kunnalle tasaisen verovirran ja mahdollistivat palvelutason, joka oli kunnan kokoon nähden poikkeuksellisen korkea.
Vaikka pelkät datakeskusinvestoinnit eivät lisää roppakaupalla työllisyyttä, ne vahvistavat elinvoimaa ja sitä kautta kunnan kykyä uusia houkutella asukkaita.
Asukkaita me tarvitsemme enemmän kuin koskaan.
Kiitos, kun luit!
Riitta
PS. Datakeskuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä ja kestävyysnäkökulmia, jotka ansaitsevat oman käsittelynsä. Tässä kirjoituksessa näkökulma on kuntamme elinvoima.
Hei, kuule kuntalaista 
Jätä kommentti