Hei, kuule kuntalaista

Mäntsälän kuntastrategiassa 2026–2030 tavoitellaan 600 asukkaan nettokasvua eli 150 uutta mäntsäläläistä vuodessa.

Edellisen valtuustokauden 2021–2025 kasvutavoite oli samaa suuruusluokkaa (0,5–0,7 prosentin vuosikasvu) eli noin 100–150 asukasta vuodessa. Toteutunut kasvu jäi kauas tavoitteesta. Vuosina 2021–2024 väestö kasvoi yhteensä noin sadalla asukkaalla, ja vuonna 2025 väestömäärä kääntyi laskuun.

Uudessa kuntastrategiassa oletamme, että kasvu moninkertaistuu lähivuosina. Mitä tapahtuu kunnan taloudelle, jos näin ei käykään? 

Työssäkäyvä vai eläkeläinen, lapsiperhe vai sinkku 

On selvää, että kaikki asukkaat ovat arvokkaita, mutta kun (kyynisesti) vain talouden kulmasta asiaa pohditaan, kuvaan tulee väriä. 

Työssäkäyvä asukas tuo kunnalle keskimäärin noin 3 000 euroa vuodessa kunnallisverona ja valtionosuuksina. Eläkeläisen kohdalla luku on huomattavasti pienempi. Keskieläkettä saava maksaa kunnallisveroa ehkä noin 1 500–2 000 euroa vuodessa. Pientä eläkettä saava ei maksa kunnallisveroa käytännössä lainkaan. 

Miksi tämä pohdinta on talouden kannalta olennaista? Siksi koska Mäntsälän väestörakenteen ennustetaan muuttuvan. Työikäisten osuus pienenee ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä noin 21 prosentista yli 30 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Olemme ikääntyvä kunta.

Tästä on jo selkeitä merkkejä. Alla taulukossa väestönkasvu välillä tammikuu-marraskuu 2025. Pian saamme joulukuun 2025 luvut ja näemme miten vuosi meni kokonaisuudessaan.

Käydään läpi neljä skenaariota: 

Skenaario A – Kuntastrategian oletus toteutuu (+600 asukasta) 

Tässä skenaariossa kunnan tulopohja ilahduttavasti vahvistuisi. Uudet investoinnit olisivat mahdollisia ilman merkittäviä leikkauksia, tai ainakin vähäisemmin leikkauksin.

Tämä 600 asukkaan tavoite edellyttää, että kasvu moninkertaistuu nykytahtiin verrattuna, ja että muuttajat ovat pääosin työssäkäyviä. Viime vuosien kehitys ei tue tätä oletusta, vaan päinvastoin, väestömäärämme on kääntynyt laskuun. 

Päättäjillä voi tosin olla taustatietoa, jota meillä muilla ei ole käytössämme, ja johon tämä kunnianhimoinen tavoite pohjaa.

Skenaario B – Maltillinen kasvu toteutuu (+100–200 tällä kaudella)

Tämä olisi jo selvä parannus nykytilaan ja vastaisi suunnilleen aiempien vuosien toteutunutta kasvuvauhtia. Tulovaikutus jää kuitenkin vaatimattomaksi, varsinkin jos muuttajista merkittävä osa on eläkeläisiä. 

Tällä kasvuvauhdilla suurten investointien rahoitus vaikeutuu, ja valtuuston on pakko tehdä selkeitä priorisointeja.

Skenaario C – Nykykehitys jatkuu (±0 asukasta)

Väestömäärä pysyy ennallaan tai pienenee hieman. Tällöin tulot eivät kasvaisi väestön kasvun kautta. Kaikki uudet kustannukset on katettava ikävimmillä konsteilla eli veronkorotuksilla, palvelujen leikkauksilla, ja toki lainanotolla. Suunnitellut investoinnit kasvattavat kunnan lainakantaa. Taloussuunnitelman mukaan se nousee nykyisestä noin 3 300 eurosta lähes 5 000 euroon kuntalaista kohti vuoteen 2029 mennessä.   

Samaan aikaan väestörakenne muuttuu. Työikäisiä ja nuoria lähtee, ja eläkeläisten osuus kasvaa. Vaikka asukasluku pysyisi samana, verotulot voivat silti laskea.

Skenaario D – Väestö vähenee (–50 asukasta/vuosi)

Tämä skenaario vastaa kehitystä, joka toteutuisi jo nyt ilman maahanmuuttoa. Jos Mäntsälästä lähtijät ovat työssäkäyviä, jokainen vie mukanaan noin 3 000 euroa vuotuista verotuloa. Tulonmenetys kumuloituu eli mitä useampi vuosi tätä jatkuisi, sitä suurempi on pysyvä aukko verotuloissa.

Tähän skenaarioon voisi vielä lisätä senkin, että kun Ukrainan sota joskus päättyy, suuri osa Mäntsälässä asuvista ukrainalaisista halunnee muuttaa takaisin rakkaille kotikonnuilleen.

Yhteenvetona → 

• Skenaario A → talous vahvistuu, investointeja voi tehdä ilman suuria leikkauksia.
• Skenaario B → pieni vahvistuminen, mutta isot investoinnit vaativat tiukkaa priorisointia.
• Skenaario C → tulot eivät kasva, menojen kasvu on katettava veronkorotuksilla, leikkauksilla ja velalla.
• Skenaario D → tulopohja rapautuu vuosi vuodelta.

---

Yrityspuolella kahden tai jopa kolmen skenaarion hyödyntäminen on tavallista. Kasvua haetaan ja ollaan sen suhteen toiveikkaita, mutta merkittäviä investointeja ei tehdä ennen kuin kyetään näyttämään, että kasvu toteutuu vuodesta toiseen. Pitäisikö saman koskea kuntasektoria?

Skenaario A on valittu kuntastrategiamme lähtökohdaksi. Skenaariot C tai D ovat lähimpänä viime vuosien toteutumaa. Skenaario B olisi nykytilaan verrattuna mukava onnistuminen. 

Tällä hetkellä talouden suunnittelua ja investointipäätöksiä ollaan tekemässä skenaarion A oletuksella. Jos tilanne onkin B, C tai D, on seurauksena kunnan talouden kiristyminen entisestään.

Olisiko vaihtoehto tehdä talouden suunnittelua skenaarion C pohjalta eli oletetaan, että suurta kasvua ei ole näköpiirissä (kuten MDI ennustaa). Jos kasvu yllättäen toteutuukin, käytetään lisätulot velkojen lyhentämiseen tai palvelujen parantamiseen. 

Kiitos, kun luit!
Riitta

PS. On mahdollista, että talousjohdon pöydältä skenaarioita löytyykin. Jos on näin, ne olisi hyvä käydä läpi valtuutettujen kanssa. Ovat varmasti parempia kuin omani.

---

Lue myös aiempia kirjoituksiani ->

Mäntsälän velkaantuminen jatkuu https://heikuulekuntalaista.com/2025/12/02/mantsalan-velkaantuminen-jatkuu/

Ensin tilannekuva ja kasvuskenaariot, sitten päätös
https://heikuulekuntalaista.com/2025/11/26/ensin-tilannekuva-ja-kasvuskenaariot-sitten-paatos/

Parhaat kuntastrategiat ponnistavat tilannekuvasta ja tulevaisuusajattelusta
https://heikuulekuntalaista.com/2025/11/14/parhaat-kuntastrategiat-ponnistavat-tilannekuvasta-ja-tulevaisuusajattelusta/