Hei, kuule kuntalaista

Mäntsälän strategiassa ’osallistava yhteisöllisyys’ on yksi kolmesta kärkitavoitteestamme. Tässä onnistumista tavataan meillä mitata tilaisuuksien ja osallistujien määrällä. Vuonna 2024 tavoitteena oli 10 tilaisuutta ja 200 osallistujaa. Toteuma oli yhdeksän tilaisuutta, mutta osallistujia kertyi 360 – tosin luku sisältää Finngridin sähköverkkotilaisuuden 100 hengen yleisön. Vuodelle 2025 tavoitetta nostettiin hiukan, 12 tilaisuutta ja 400 osallistujaa (toteuma selviää myöhemmin).

Rohkenen väittää, että nämä mittarit eivät juurikaan kerro siitä, pääsevätkö kuntalaiset todella vaikuttamaan.

Missä se valta luuraa? 

Osallistamisen muotoja meillä ovat olleet kuntalaiskysely (tehty harvoin), kuntalaisillat sekä vaikuttamistoimielimet kuten nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto sekä lapsi- ja perheasiainneuvosto, ja löytyi vielä maininta kunnanhallituksen avoimesta kokouksesta. Tilinpäätöksessä 2022 tavoitteeksi asetettiin kunnanhallituksen avoin kokous kerran vuodessa, mutta sitä ei tuolloin järjestetty. Sen jälkeen tavoite on kadonnut tilinpäätöksistä kokonaan. Onkohan tällaisia tulossa?

Nämä ovat kaikki vallan hyviä ja kannatettavia asioita. Mutta valta ei kahvikekkereissä luuraa. Miten kuntalaiset voisivat päästä mukaan?

Tyypillinen tilanne isommissa päätösasioissa kaiketi kulkee näin (en ole sata varma, mutta jotain tämän suuntaista) → asia valmistellaan virkatyönä, esitys tuodaan lautakuntaan, sitten hallitukseen ja lopulta valtuustoon. Joistain asioista järjestetään kuulemistilaisuus.

Näiden vuoro on kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun vaihtoehdot on jo rajattu ja suunta valittu. Kuntalainen saa tyytyä kommentoimaan valmista esitystä, ja jännittämään miten asian käy valtuustossa, hallituksessa tai lautakunnassa. Taitaa olla niin, että harvemmin rivikuntalainen voi osallistua edes pikkuruisen asian valmisteluun.

Tämä ei ole kenenkään vika. Se on tylsä, iänikuinen tapa, johon olemme tottuneet. Viranhaltijat valmistelevat, luottamushenkilöt päättävät ja kuntalaiset antavat palautetta, jossain kohtaa, jos tätäkään. 

Tiedottamista vai kuulemista

Kun katsoo kuntamme viime vuosien tilaisuuksia, huomaa, että suuri osa on luonteeltaan tiedotustilaisuuksia: Finngridin sähköverkkotilaisuudet, maaseutuyksikön infot ja kouluverkkoselvityksen kuntalaisilta. Näissä kerrotaan kuntalaisille, mitä on tulossa tai mitä on jo valmisteltu. Tämä on totta kai kiinnostavaa, mutta se ei ole osallistamista sanan varsinaisessa merkityksessä.

Aito osallistaminen tarkoittaa sitä, että kuntalaiset pääsevät mukaan jo silloin, kun vaihtoehtoja vielä punnitaan. Että heidän näkemyksensä vaikuttavat siihen, millaisia vaihtoehtoja ylipäätään harkitaan.

Ymmärrän, ettei tämä ihan kaikkeen istu, mutta varmasti useampaan asiaan kuin nyt olemme antaneet itsemme ymmärtää.

Ideoita toisenlaiseen osallistamiseen

Pohdin pikaisesti sitä, miten tämä voisi käytännössä toimia. Tässä muutamia ajatuksia:

• Valmistelun avoimuus. Entä jos isot hankkeet avattaisiin kommentoitaviksi jo alkuvaiheessa, ennen kuin esitys on valmis? Tähän sopisi yksinkertainen verkkoalusta, jossa kuntalaiset näkevät valmistelun etenemisen, ja voivat esittää kysymyksiä ja näkemyksiä. 
  Kaiken kaikkiaan avoimuutta valmisteluun ja päätöksentekoon tarvitaan lisää. Mustia laatikkoja ei kaipaa kukaan. Kyselen samalla tämän perään -> valtuustoaloitteita pystyi joskus aiemmin seuraamaan, mutta se toiminne katosi. Sitä luvataan edelleen kunnan verkkosivuilla, mutta aika juoksee ja tätä ei ole tullut tarjolle.
• Osallistava budjetointi. Kunnassa onkin selvitetty vanhan aluerahan palauttamista uudessa muodossa. Tämä olisi konkreettinen tapa antaa kuntalaisille rippanen valtaa, eli osa budjetista, jonka käytöstä asukkaat päättävät itse.
• Kansalaisraati on menetelmä, jota on käytetty Suomessa jo laajalti. Siinä satunnaisotannalla valittu joukko kuntalaisia perehtyy asiaan, kuulee asiantuntijoita ja muodostaa yhteisen kannanoton. Erona valtuutettuihin on se, että raati ei edusta puolueita tai etujärjestöjä, vaan osallistujat edustavat itseään ja naapureitaan. 

Helsingissä raati on käsitellyt pysäköintipolitiikkaa ja Turussa keskustan suunnittelua. Mustasaaressa raati tuotti perustelut puolesta ja vastaan ennen kansanäänestystä kuntaliitoksesta. 

Menetelmä sopii erityisesti asioihin, joissa on aitoja vaihtoehtoja ja arvovalintoja.

Mäntsälässä tällaisia asioita on useita, alla muutama esimerkki: 

• Palveluverkon tulevaisuus. Miten koulut, kirjasto ja liikuntapaikat järjestetään, kun väestörakenne muuttuu? Tämä koskettaa monia ja vaatii priorisointia.
• Investointien priorisointi. Kun rahaa on rajallisesti, mitä tehdään ensin? Raati voisi tuottaa valtuutetuille perustellun näkemyksen siitä, mitä kuntalaiset pitävät tärkeimpänä. Vähemmän mutua ja yksittäisiä mutku-fiiliksiä.
• Kirkonkylän keskustan kehittäminen. Millainen Mäntsälän keskustan pitäisi olla kymmenen vuoden päästä? 
• Kuntastrategian painopisteet. Uusi valtuustokausi on alkanut. Jos meillä olisi ollut raati kasassa, se olisi voinut tuoda esille sen mitä rivikuntalaiset – eivät vain aktiivisimmat – pitävät olennaisena. Kyselyhän tästä tehtiin, onko nämä vastaukset (analyysi niistä) jossain saatavilla?

---

Toivon, että valittu kärkitavoite – osallistava yhteisöllisyys – ohjaa vuonna 2026 päättäjiä kehittämään tätä osa-aluetta. Miksi? No, osallistaminen on niin paljon enemmän kuin perinteisten kahvitilaisuuksien järjestämistä, ne kun ovat enemmänkin yhdistelmä tiedottamista, kyselytuntia ja mukavaa yhdessäoloa.

Ajattele, että nyt tarvitaan pikemminkin uusi asenne, jossa kuntalaisia ei nähdä vain yleisönä tai viestinnän vastaanottajana. Tältähän juuri nyt monesta meistä tuntuu. Me olemme paljon muutakin kuin yleisö. Jos ihmiset kokevat tulleensa kuulluiksi, he myös hyväksyvät helpommin sellaisetkin päätökset, jotka eivät olleet heidän ensisijainen toiveensa. Osallistava vuorovaikutus – ja yhteisöllisyys – lisää ymmärrystä puolin ja toisin.

Ja vielä tämä: aito osallistaminen rakentaa samalla yhteisöllisyyttä. Kun ihmiset kokoontuvat pohtimaan yhteisiä asioita, syntyy side – sekä naapureihin että kotikuntaan.

Rakkaat päättäjät, onko teillä rohkeutta kysyä ajoissa ja valmiutta kuunnella vastauksia? Kiitos jos kehitätte kuntalaisten osallistamista sopivaksi 2020-luvulle.

Kiitos kun luit!
Riitta

PS. Yhteisöllisyyttä tuetaan meillä myös järjestöavustuksilla, ja se on hienoa. Olin itsekin aiemmin mukana Mäntsälän yrittäjänaisissa hakemusta vääntämässä. Tässä kirjoituksessa halusin keskittyä rivikuntalaisen osallistamiseen päätöksenteossa, ja siinä on vielä kehitettävää. Lisäys: sain kommentin, että he, joilla on lapsia peruskoulussa ovat kokeneet tulleensa kuulluksi. Hyvä juttu.