Hei, kuule kuntalaista

Mäntsälän Uutiset uutisoi joulukuussa kunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä otsikolla ”Kasvihuonepäästöt vahvassa laskusuunnassa Mäntsälässä”. Innostuin kaivamaan tarkempia lukuja tämän takaa, ja avaan alla lyhyesti mitä löysin. Asia ei ole niin yksinkertainen kuin äkkiseltään ajattelisi.

Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet kolmanneksella vuodesta 2005. Kehitys on myönteistä, mutta hitaampaa kuin maassa keskimäärin. Matkaa hiilineutraaliuteen on vielä.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreimman laskennan mukaan Mäntsälän kokonaispäästöt ovat vähentyneet 33 % vuodesta 2005. Hyvä näin, suunta on oikea. Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 42 %.

Vuoden 2024 ennakkotiedon mukaan mäntsäläläinen tuottaa keskimäärin 4,8 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Koko maan keskiarvo on 4,7 tonnia. Olemme siis hieman keskiarvon yläpuolella. 

Kun vertaa kehitystä muihin kuntiin, kuva tarkentuu jonkin verran. Koko maan kokonaispäästöt ovat laskeneet 40 % samassa ajassa, eli Mäntsälän 33 % jää siitä jälkeen. Taajaan asuttujen kuntien kokonaispäästöt ovat laskeneet saman verran kuin Mäntsälässä, mutta asukaskohtaisissa päästöissä Mäntsälä pärjää paremmin → meillä laskua 42 %, taajaan asutuissa kunnissa keskimäärin 30 prosenttia. 

KUUMA-kuntien päästövertailu (SYKE E2024):

Kunta	Päästöt/asukas 2024	Muutos 2005–2024	Muutos ed. vuodesta
Järvenpää	2,0 tCO2e	−64 %	−7 %
Kirkkonummi	2,6 tCO2e	−56 %	−7 %
Kerava	2,7 tCO2e	−60 %	−9 %
Hyvinkää	3,4 tCO2e	−48 %	−10 %
Nurmijärvi	3,6 tCO2e	−48 %	−4 %
Tuusula	3,6 tCO2e	−48 %	+1 %
Vihti	3,9 tCO2e	−46 %	−2 %
Pornainen	4,1 tCO2e	−39 %	−4 %
Sipoo	4,4 tCO2e	−48 %	−9 %
Mäntsälä	4,8 tCO2e	−42 %	−3 %
Koko maa	4,7 tCO2e	−40 %	–

Taulukko näyttää Mäntsälän KUUMA-alueen häntäpäässä, mutta tämä vertailu ei ole täysin reilu, koska kunnat eroavat rakenteeltaan merkittävästi. Kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien välillä on selkeä ero, ja tämä on syytä huomioida.

• Kaupunkimaiset kunnat (esim. Järvenpää, Kerava) hyötyvät tiiviistä yhdyskuntarakenteesta.  Kaukolämpöverkot kattavat suuren osan asutuksesta, välimatkat ovat lyhyitä ja joukkoliikenne toimii. Näissä kunnissa päästövähennykset ovat syntyneet pitkälti kansallisen energiamurroksen sivutuotteena eli sähkön ja kaukolämmön puhdistuessa päästötkin laskevat automaattisesti.
• Maaseutumaiset kunnat (esim. Mäntsälä, Pornainen) kantavat päästölaskennassa maatalouden taakkaa, joka ei näy kaupunkikunnissa ollenkaan. Mäntsälässä maatalous tuottaa 20 % päästöistä, ja se on sektori, johon kunnalla ei juurikaan ole vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi pitkät etäisyydet tekevät henkilöautosta välttämättömyyden, ja hajanainen asutus vaikeuttaa mm. kaukolämpöverkon laajentamista.

Vertailu Järvenpäähän tai Keravaan kertoo enemmän yhdyskuntarakenteen merkityksestä kuin kunnan ilmastotoimien tehokkuudesta. Sopivia verrokkeja Mäntsälälle voisivat olla taulukossa edellämme olevat Pornainen ja Sipoo.

Suurimmat päästölähteet

Kuva: Mäntsälän kokonaispäästöt 1990–2024 sektoreittain. Lähde: SYKE

Ylläolevasta kaaviosta näkyy selkeästi, että Mäntsälän kolme suurinta päästölähdettä ovat:

• Tieliikenne → noin 39 % päästöistä. Lasku vuodesta 2005 on ollut 14 %. Mäntsälän hajanainen yhdyskuntarakenne ja vähäinen joukkoliikenne tekevät henkilöautosta käytännössä välttämättömän.
• Maatalous → noin 20 % päästöistä. Laskua on ollut vain 3 % . Peltoviljelystä aiheutuvat päästöt taitavat olla vaikeasti vähennettävissä.
• Työkoneet → noin 12 % päästöistä. Laskua 18 %. Tähän kuuluvat maa- ja metsätalouden sekä rakentamisen koneet.

Päästöjen jakauma 2005 vs 2024

KUVA: Päästöjakauman kehitys 2005 vs. 2024. Lähde: SYKE

Tilanteen voisi summata näin -> kaupunkimaisissa kunnissa tiivis yhdyskuntarakenne, joukkoliikenne ja kaukolämpö pitävät päästöt matalina. Mäntsälässä pitkät etäisyydet, henkilöautoriippuvuus ja maatalous nostavat lukuja.

Vertailukaavioista näkee tarkemmin sen, miten päästörakenteemme on muuttunut näinä vuosina. Sähkölämmityksen ja kulutussähkön osuudet ovat kutistuneet merkittävästi, samoin öljylämmitys. Tieliikenne ja maatalous sen sijaan muodostavat nyt entistä suuremman siivun. Miksi näin? Ei siksi, että ne olisivat kasvaneet, vaan siksi, että muiden sektorien luvut ovat laskeneet nopeammin. 

HINKU, KETS ja JETS 

Nykytilan ja päästörakenteen ohella on hyvä katsoa, millaisia tavoitteita Mäntsälä on asettanut ja millaisiin sopimuksiin kunta on sitoutunut.

Mäntsälä liittyi HINKU-verkostoon vuonna 2022. Tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoden 2007 tasosta asukasta kohden vuoteen 2035 mennessä. (Huom: HINKU-tavoitteen vertailuvuosi on 2007, SYKE:n tilastoinnissa käytetään vuotta 2005.)

Mäntsälän asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet nyt 42 prosenttia. HINKU-tavoitteeseen (80 %) on siis vielä matkaa lähes yhtä paljon kuin mitä on saavutettu kahdessa vuosikymmenessä , aikaa kirimiseen on 10 vuotta.

Helpot keinot on pääosin käytetty. Sähkön päästöt ovat romahtaneet valtakunnallisesti tuuli- ja ydinvoiman ansiosta. Öljylämmitys vähenee meilläkin. Mutta tieliikenne ja maatalous – Mäntsälän suurimmat päästölähteet – ovat sitkeämpiä otuksia. 

Mäntsälä on ollut mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) kaudella 2017–2025. Tavoitteena oli 10 prosentin säästö vuoden 2016 energiankulutuksesta, ja se saavutettiin vuonna 2024. Tämä on hienoa! 

Mäntsälän kunnanhallitus päätti lokakuussa 2025 liittyä uuteen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) kaudelle 2026–2035. Tavoitteena on jälleen 10 % säästö alkaneella sopimuskaudella.

Nämä sopimukset ovat vapaaehtoisia, mutta ilahduttavasti tuloksellisia. Edellisellä kaudella mukana oli 152 kuntaa ja 12 kuntayhtymää. 

Miten eteenpäin? 

Mäntsälän visiona on olla ”Kestävästi kehittyvä, parhaan arjen Mäntsälä”. Toki päästökehitys on vain yksi konkreettinen mittari sille, miten tämä tavoite toteutuu. Mäntsälän päästökehitys on oikeansuuntaista, mutta vauhti ei ihan vielä riitä, kun tavoitteena on hiilineutraalius 2035. 

Kuntaorganisaatiot aiheuttavat päästöistä vain noin 10 %. Asukkaat tuottavat niistä 50 % ja yritykset 40 % (lähde: Kuntalehti). Tätä vasten on selvää, että kunnan omat toimet – rakennusten energiatehokkuus, ajoneuvohankinnat, kaukolämpöverkon laajentaminen – ovat tärkeitä, mutta eivät yksin ratkaise tätä yhtälöä. Liikenteeseen kunta voi osaltaan vaikuttaa. (Tarkennus 6.1.2026: Vaihdoin muutaman sanan asiaa tuntevan henkilön kanssa ja sain tietää, että Mäntsälän läpi kulkeva kumipyöräliikenne lasketaan mukaan päästöihin. Tähän meillä ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa.)

Yksi konkreettinen askel Mäntsäslässä on Nivos Oy:n tavoite tarjota kokonaan fossiilivapaa kaukolämpö vuoteen 2028 mennessä. Tavoitetta tukee datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen, jota laajennetaan entisestään. Se leikkaa suoraan lämmityksen päästöjä kaukolämpöverkon alueella.

Suurimmat päästövähennykset edellyttävät kuitenkin muutoksia liikenteessä ja maataloudessa. Miten voisimme näihin vaikuttaa? Millaisia ratkaisuja sinä (valtuutettuna tai kuntalaisena) toivoisit Mäntsälään liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseksi?  

Kiitos kun luit!
Riitta

PS. Itselläni tulee mieleen liikenteen osalta lisäjunavuorot ruuhkatunneille.

Lähde päästöluvuille: Suomen ympäristökeskus SYKE, ALas 1.6 -päästölaskentamalli, Hinku-laskenta. https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

Huom. mainitsemani 2024 luvut ovat SYKEn ennakkotietoja, lopulliset julkaistaan keväällä 2026. Mäntsälän Uutisten artikkelin luvut näyttävät olevan vuoden 2023 tietoja. Tässä kirjoituksessa on käytetty näitä SYKE:n tuoreempia vuoden 2024 ennakkotietoja.