Hei, kuule kuntalaista

Toivon, että vesiliikuntakeskuspäätöstä ei tehdä ennen kuin päätöksenteon pohjaksi on rakennettu oikea tilannekuva. Ja tästä käsin muutama kasvuskenaario, joilla tulopuolta voi hahmottaa. 

Miksi tämä on tärkeää? Kyse on merkittävässä määrin riskienhallinnasta. Mikäli tämän kokoluokan hankkeessa riskit toteutuvat, kaikki tai vain osa, seuraukset ovat todella ikäviä. Pahimmillaan palveluverkon roima karsiminen, kuntaverojen nosto ja päälle vielä kriisikuntamenettely. 

En ota tässä kantaa siihen, pitäisikö vesiliikuntakeskus rakentaa, vaikka toki minulla siitä mielipide on. Tässä ryhmässä on esitetty monia argumentteja hallin puolesta. Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta niiden varaan tätä ei voi ripustaa, asia on aivan liian iso päätökseen ilman vastaansanomatonta faktapohjaa.  

Myös väite siitä, että uimahalli olisi vahva vetovoimatekijä on toiveajattelua. Tämän asian voi tarkistaa lukuisista tutkimuksista. 

Otan siis kantaa siihen, minkä tilannekuvan ja skenaarion pohjalta valtuutetut joutuvat tämän ison päätöksen tekemään. 

Tilannekuva ohjaa 

Päätöksenteon laatu ja valittu riskitaso riippuvat siitä, onko kuntapäättäjillä (viranhaltijat mukaan lukien) oikea tilannekuva ja faktat. Väärän tilannekuvan pohjalta tehdyt päätökset eivät johda haluttuihin tuloksiin. 

Jos olemme vakaalla taloudellisella pohjalla, toimitaan sen mukaisesti. Mutta kun todellisuudessa taloustilanteemme on melko haavoittuvainen, tämän tulisi ohjata päätöksentekoa. Vain ja ainoastaan sen, ei mutun. 

Tällä hetkellä päätöksenteko etenee kuin taloutemme olisi iskussa ja asukaslukumme kasvussa. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Tämän taustalla olevia oletuksia olisi hyvä avata. 

Mäntsälän tilannekuva 

Mäntsälän asukasluku ei kohisten kasva. Vuonna 2024 asukasluku laski, ja on laskenut edelleen. Toki toivotaan 31.12.2025 hyvää lukemaa! Strategiassa määritelty tavoitteemme neljän vuoden päähän – 600 asukkaan kasvu vuoteen 2030 – edellyttäisi 150 uutta asukasta joka vuosi. Viime vuosina kasvu on ollut keskimäärin parikymmentä asukasta vuodessa. Siksi tämä 600:n asukkaan tavoite on hyvin, hyvin optimistinen skenaario. Tai sitten meillä kuntalaisilta puuttuu jokin oleellinen taustatieto? 

Talous on kiristymässä edelleen. Koko Suomessa. Työttömyysluvut kasvavat ja sitä myöten siihen liittyvät kustannukset. Työpaikkaomavaraisuutemme ei ole varsinaisesti kasvussa. Valtionosuudet uhkaavat kaventua. Huoltosuhde on keikahtamassa, olemme nopeasti ikääntyvä kunta. Mäntsälän tilikauden tulos tulee olemaan alijäämäinen myös vuosina 2026–2029. Vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Lainamäärä alkaa lähennellä tasoa, joka johti edelliseen sopeuttamisohjelmaan. 

Lisäksi vuonna 2026 kunta on laatimassa lakisääteisen talouden tasapainottamissuunnitelman. Samaan aikaan ollaan sitoutumassa suurimpaan yksittäiseen investointiin vuosikymmeniin. Jokin tässä ei täsmää. 

Mitä oikea tilannekuva ja päätöksenteon pohja edellyttää

Ennen tätä korkean riskitason päätöstä tarvitaan vähintään seuraavat:

• Väestönkasvuskenaariot. Mitä jos kasvu on liki nolla kuten menneellä kaudella? Mitä jos se on vain 50 asukasta vuodessa (200 asukasta/4 vuotta)? Mitä jos 600:n tavoite toteutuu? Kolme kasvuskenaariota: nollakasvu, hidas kasvu, nopea kasvu. Nyt kunnanjohdossa uskotaan nopean kasvun skenaarioon. Mitkä ovat tämän perusteet? 
• Talouslaskelmat skenaarioittain. Miltä kunnan talous näyttää kussakin kasvuskenaariossa? Mikä on vuosikate, lainamäärä, liikkumavara ja tuloverojen määrä? 
• Vaikuttavuusarviointi. Mitä investointi tarkoittaisi muille palveluille vuosi vuodelta? Jos kasvu ei toteudu, mistä karsitaan ja vähennetään – kyläkouluista, päiväkodeista, opettajista, kirjastosta, teiden kunnossapidosta? Nämä valinnat tulee avata.
• Yhteys tasapainottamissuunnitelmaan. Miten voisimme sitoutua vesiliikuntakeskusinvestointiin ennen kuin tiedetään, mitä talouden tasapainottaminen edellyttää? Eivätkö nämä vahvasti liity toisiinsa? 

Sitten vielä tämä: sanotaan asiat kuten ne ovat, ei kuten niiden toivoisi olevan 

Asiaintilan tunnustaminen vaatii rohkeutta. Tilanteemme korjaaminen vaatii päättäväisyyttä ja realismia. Sanotaan ääneen se, että aiemmat oletuksemme eivät toteutuneet. Strategiset kasvutavoitteemme ovat jääneet toteutumatta jo vuosia. Ei hoeta, että edellinen kuntastrategia oli erinomainen ja uusi samalla pohjalla, sekin erinomainen. Emme saavuttaneet edellisen kuntastrategian kasvutavoitetta, strategia ei siis ole toiminut. 

Päivitetään tilannekuvaa. Laaditaan ymmärrettävät ja selkeät skenaariot, joihin valtuutetut ja kuntalaiset saavat kunnolla tutustua. 

Jos päätös tehdään väärän tilannekuvan ja optimistisen skenaarion pohjalta, ja ne eivät toteudu, seuraukset raskauttavat meitä vuosikymmeniä. Velkaa kertyy, veroja joudutaan nostamaan. Ja palveluverkon karsimispäätökset ovat väistämättä edessä, pakosta, ei omasta valinnastamme. 

Oikean tilannekuvan muodostaminen ja sen pohjalta toimiminen on vastuullisuutta. Valtuutettuja kohtaan sekä nykysiä ja tulevia mäntsäläläisiä kohtaan. 

Ehdotan, että valtuustolle tuodaan ennen investointipäätöstä:  

• väestöskenaariot eri kasvuvauhdeille
• talouslaskelmat kullekin skenaariolle
• arvio vaikutuksista muuhun palveluverkkoon
• arvio yhteydestä talouden tasapainottamissuunnitelmaan

Kiitos kun luit! 
Riitta

PS. MDI:n kaltainen konsultti voisi laatia konkreettisen Mäntsälän vesiliikuntakeskusta koskevan selvityksen (hyödyt ja riskit), joka huomioi myös väestönkasvuennusteet.