Mihin Mäntsälän kannattaa panostaa? Alueiden tutkimus 2025 antaa vastauksia

WSP:n uusi ‘Alueiden tutkimus 2025’ -raportti on julkaistu. Se penkoo Manner-Suomen 292 kuntaa läpi ja arvioi, millaiset edellytykset kullakin kunnalla on pärjätä tulevaisuudessa – miten elinvoimaa riittää. Missä on riittävästi väestöä ja osaajia, missä on työtä ja yrityksiä, ja missä vihreä siirtymä etenee.

Julkaisu tarjoaa hyvän tietopohjan siihen, mistä näkökulmista ylipäätään puhutaan, kun puhutaan kunnan tulevaisuudesta.

Tutkimus mittaa kuntien elinvoimaa ja tulevaisuusvalmiutta kolmella osa-alueella:

Inhimillinen pääoma (väestö, koulutus, hyvinvointi)
Tuottavuus (työpaikat, tulot, yritystoiminta, kuntatalous)
Vihreä rakennemuutos (päästöjen väheneminen, kiertotalous, sähköistyminen, vihreät investoinnit)

Koko Suomen vertailussa Mäntsälä on sijalla 48 (292 kunnan joukossa). Vuonna 2022 Mäntsälä oli valtakunnallisesti sijalla 37 (-11 sijaa kolmessa vuodessa). Kokonaispisteemme tänä vuonna olivat 131, hieman laskua vuoden 2022 lukemaan 139. Palaan tarkempiin lukemiin ja vertailuun aivan kohta.

Mäntsälän kannalta kaikkein olennaisinta ei kuitenkaan ole miten pärjäämme valtakunnan tasolla, vaan miten pärjäämme Helsingin seudun kuntien joukossa, ja vielä tarkemmin, verrokkikuntien eli KUUMA-kuntien joukossa.

Kilpailua asukkaista ja osaajista käydään vahvasti Sipoon, Tuusulan, Nurmijärven, Kirkkonummen, Hyvinkään, Keravan, Järvenpään, Vihdin ja Pornaisen välillä. Yrityspuolen kisa tapahtuu laajemmalla alueella.

Miten Mäntsälä pärjäsi KUUMA-kuntien joukossa?

Katsotaan tarkemmin Mäntsälän sijoitusta tätä vuonna. Kuulumme kuntaryhmään A2 eli isojen kaupunkien lähikunnat. Mäntsälän pisteet vuoden 2025 tutkimuksessa ovat seuraavat:

Inhimillinen pääoma: 66 pistettä
Tuottavuus: 49 pistettä
Vihreä rakennemuutos: 16 pistettä
Yhteensä 131 pistettä

Tässä kaikkien KUUMA-kuntien vertailutaulukko (vuosi 2025).

Kunta	Pisteet	Sijoitus	Inhimillinen pääoma	Tuottavuus	Vihreä siirtymä
Tuusula	152	6	78	56	18
Hyvinkää	150	9	69	60	21
Kirkko- nummi	148	14	78	50	20
Sipoo	142	24	76	54	12
Kerava	139	28	71	48	20
Järvenpää	137	33	77	41	19
Vihti	136	36	69	48	19
Nurmijärvi	143	22	76	51	16
Pornainen	132	43	62	58	12
Mäntsälä	131	48	66	49	16

Lähde: WSP Alueiden tutkimus 2025

Voi itku, Mäntsälä on KUUMA-kuntien vertailussa jumbosijalla. Pisteen erolla piskuisen Pornaisten kunnan perässä.

Tämä kehityssuunta huolestuttaa. Jos vertaamme vuoden 2022 tutkimukseen, Mäntsälän pisteet laskivat 139:stä 131:een, sekä kokonaispisteemme että sijoituksemme laskivat.

Miten suhteellinen asemamme muuttui ja mihin suuntaan muut liikkuivat?

KUUMA-kuntien nousijat (valtakunnallinen sijoitus)

Kunta	2022	2025	Muutos
Pornainen	78	43	+35
Hyvinkää	34	9	+25
Kerava	39	28	+11
Kirkkonummi	16	14	+2

KUUMA-kuntien laskijat (valtakunnallinen sijoitus)

Kunta	2022	2025	Muutos
Sipoo	4	24	-20
Mäntsälä	37	48	-11
Nurmijärvi	11	22	–11
Järvenpää	25	33	-8
Tuusula	3	6	-3
Vihti	34	36	-2

Pari poimintaa. Pornainen nousi uskomattomat 35 sijaa (78→43) ja pisteet paranivat kuudella. Siellä on ilmeisesti tiputtu taikajuomapataan. Hyvinkää nousi 25 sijaa (34→9) ja pisteet nousivat yhdeksällä. Sipoon sijoitus sen sijaan romahti peräti 20 sijaa (4→24), nopea laskukin on näköjään mahdollista.

Pikainen tulkinta Mäntsälän pisteistä →

Inhimillinen pääoma → lukemamme on kohtuullinen, mutta ei KUUMA-ryhmän kärkitasoa. Tähän panostamista kannattaa jatkaa sinnikkäästi.
Tuottavuus-pisteemme ovat hyvää keskitasoa. Olemme tyypillinen kehyskunta, jossa iso osa ihmisistä käy töissä muualla, eikä elinvoimamme perustu vahvaan työpaikkaomavaraisuuteen. Kuntatalouden luvut kiskovat meillä tätä lukua alaspäin.
Vihreä rakennemuutos on selkeästi kehitysalueemme. Mäntsälä saa tästä kokonaisuudesta vain 16 pistettä, se on selvästi alle suurten kaupunkiseutujen keskiarvon ja useiden kehyskuntien lukeman. Mutta huomaan, että jokainen KUUMA-kunta on menettänyt pisteitä tällä alueella. Se voisi myös viitata mittariston kiristymiseen tai kehityksen yleiseen hidastumiseen?

Jos kysyt mitä merkitystä vihreällä rakennemuutoksella oikein on?

Nuorten ikäuokkien ja korkeakoulutettujen lapsiperheiden näkökulmasta panostus tähän vaikuttaa osaltaan positiivisesti kunnan imagoon. Rohkenen väittää, että kyse ei ole puoluepoliittisesta agendasta, vaan nuorempien sukupolvien arvomaailmasta laajemmin.

Mäntsälä ei vielä erotu vahvasti vihreän siirtymän toimijana, vaikka konesalin hukkalämpöä löytyy. Osa KUUMA-kunnista pyrkii tietoisesti profiloitumaan juuri näin. Mutta uudessa visiossamme on onneksi mukana sanapari ”Kestävän kehityksen…”. Hyvä juttu, nyt vaan tälle vahvasti katetta.

Mihin kannattaisi panostaa?

Mäntsälän ei tarvitse ensisijaisesti investoida elinkeinoelämän kehittämiseen, meillä on jo varsin toimiva yrityspohja. MYK painaa taidolla eteenpäin ja se varmasti tuo hyvää tullessaan. Sen sijaan meidän pitäisi investoida voimakkaasti imagoomme ja muihin tekijöihin, jotka saavat osaajat ja nuoret perheet valitsemaan Mäntsälän.

Käytännössä se tarkoittaa →

Inhimillisen pääoman vahvistamista → laadukkaat varhaiskasvatus- ja koulupalvelut, nuorten hyvinvointi, harrastus- ja kulttuurimahdollisuudet, terveellinen ja turvallinen arki. (PS. Kunnollinen kirjasto, mihin vuonna 2023 käyty keskustelu kirjastosta katosi?)
Vihreän profiilin terävöittämistä → pyöräilyinfra ja joukkoliikenne, kestävän arjen mahdollistaminen, ympäristöystävällinen rakentaminen ja energiainfra eli kaiken kaikkiaan lisää panostusta vihreään siirtymään ja kiertotalouteen.
Pitovoiman vahvistamista → yhteisöllisyys, identiteetti, fiilis Mäntsälästä, arjen turvallisuus ja sujuvuus, miten helppoa eri asukasryhmien on elää, liikkua, asioida ja harrastaa Mäntsälässä? Pitovoiman alueella olemme kyllä tehneet jo monia asioita. Hienoa!

Kysymys kuuluu: miten käytämme rajalliset resurssimme niin, että pärjäämme KUUMA-kilpailussa?

Tähän pohdintaan WSP:n ‘Alueiden tutkimus 2025’ -raportti tarjoaa erinomaisen tietoperustan.

Kiitos kun luit! 💛
Riitta

→Vuoden 2025 raportti: https://www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/alueiden-tutkimus-2025
→Vuoden 2022 raportti: https://www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/alueiden-tutkimus-2022
WSP:n sivuilta löytyy muidenkin vuosien raportit, valitsin 2022 ja 2025 peilaamaan valtuustokautta.