Hei, kuule kuntalaista

Asukasluvun kasvu on yksi keskeisimmistä kunnan menestystä kuvaavista mittareista. Se vaikuttaa talouteen, palveluihin ja kunnan elinvoimaan. 

Poimin kunnan asiakirjoista ja Tilastokeskuksen sivuilta edellisen valtuustokauden kasvusaldon, ja pohdin uutta tavoitettamme.

Asukasluvun kehitys kaudella 2021-2025

Vuosi	Asukasluku 31.12.	Muutos	Muutos-%
2021	20 837	–	–
2022	20 912	+75	+0,36%
2023	20 957	+45	+0,22%
2024	20 933	-24	-0,11%
2025 (30.9.)	20 894	-40	–
2025 (TA-ennuste)	20 919	-14*	–
Kasvu 2021-2024		+96	+0,46%
Kasvu 2021-2025 (talousarvio)		+82*	+0,39%*

*ennusteita
Tilastokeskus tarkentaa lukuja jälkikäteen; esimerkiksi vuoden 2023 asukaslukua on korjattu (20 950 → 20 957).

Strateginen tavoite vs. toteutuma

	Tavoite	Toteutuma 2021-2024	Toteutuma 2021-2025 (TA)
Asukasluvun vuotuinen kasvu	0,3-1,0%	keskimäärin 0,15%	keskimäärin 0,10%*

*ennuste

Koko valtuustokauden (2021–2025) aikana asukasluku kasvaa (2025 ennusteen mukaan) noin 82 asukkaalla. Tämä vastaa noin 0,1 prosentin keskimääräistä vuotuista kasvua. Strateginen kasvutavoitteemme on vaihdelllut välillä 0,3–1,0 % vuodessa (vuoden 2022 talousarviossa tavoite oli 1%, vuonna 2023: 0,5–1,0% ja vuosina 2024-2025: 0,3–1,0%. Tavoitetta siis laskettiin kauden edetessä. 

Kehitys ei ole ollut tasaista ->

• vuosina 2021–2023 väestö kasvoi yhteensä 120 asukkaalla (vuonna 2023 kasvu tuli vahvasti maahanmuutosta)
• vuonna 2024 asukasluku laski 24 henkilöllä 
• vuoden 2025 talousarvion ennusteen mukaan lasku jatkuu ainakin kuluvan vuoden loppuun

Uudessa kuntastrategiassa (2026–2030) tavoitetta nostetaan ylemmäs.

Vuosi 2023 oli poikkeuksellinen 

Luonnollisen väestönmuutoksen osalta Mäntsälään syntyi selvästi vähemmän lapsia kuin ihmisiä kuoli eli luonnollinen väestönkasvu oli 45 henkeä miinuksella. Olemme ikääntyvä kunta. Kyseisenä vuonna Mäntsälä menetti kotimaisessa muuttoliikkeessä 70 asukasta muihin kuntiin.

Huomionarvoista on, että vuoden 2023 luvuissa on poikkeuksellisia piirteitä maahanmuuton vuoksi. Korkea nettomaahanmuutto liittyy osittain Ukrainasta paenneiden saapumiseen, toki muualtakin tänne tultiin. Suomeen tuli vuosina 2022–2023 noin 50 000 tilapäisen suojelun hakijaa, joista osa sijoittui Mäntsälään. Heillä oli mahdollisuus keväästä 2023 alkaen hakea kotikuntaoikeutta. 

Kunnan asiakirjoissa tämä mainitaan merkittävänä palvelutarpeeseen vaikuttavana tekijänä, mutta tarkkaa Mäntsälään sijoittuneiden ukrainalaisten määrää en löytänyt.

Vahva kasvun lähde oli siis maahanmuutto = nettomaahanmuutto oli +152 asukasta. Ilman maahanmuuttoa kunta olisi menettänyt arviolta yli sata asukasta vuonna 2023, ja koko valtuustokauden lukema olisi negatiivinen. 

Vertailun vuoksi KUUMA-kuntien vuoden 2023 kasvuluvut löytyvät täältä: https://www.kuuma.fi/tiedotteet/vaestokehitys-kuuma-seudulla-vuonna-2023/ 

Väestönmuutos Mäntsälä 2023	Määrä
Luonnollinen väestönmuutos
Syntyneet	154
Kuolleet	199
Luonnollinen väestönkasvu	-45
Muuttoliike
Kotimainen nettomuutto	-70
Nettomaahanmuutto	+152
Kokonaisnettomuutto	+82
Väestönlisäys yhteensä	+37

Nettomuutto on hyvä mittari

Tästä syystä valtuuston kokouksessa 10.11.2025 ehdotettu uusi mittari – nettomuutto – onkin tarkempi mittari kuin pelkkä kokonaisväestön muutos.

Syntyvyyteen ja kuolleisuuteen emme voi vaikuttaa. Ja maahanmuuton kokonaismäärää taas säädellään pääosin valtakunnan tasolla, ei kuntatasolla. 

Kotimaan muuttovirtoihin voimme vaikuttaa eli siihen valitsevatko ihmiset Mäntsälän kotikunnakseen. Tähän vaikutetaan esimerkiksi sen kautta: 

• millaisia asuntoja rakennetaan
• houkuttelevatko tarjoamamme palvelut ja liikenneyhteydet kohderyhmiämme
• miten kuntamme profiloituu suhteessa naapurikuntiin

Miten ukrainalaisten tilanne tulisi ottaa huomioon

Kotimainen nettomuutto, ilman maahanmuuttoa, olisi hyvä mittari sekin. Emme vielä tiedä, miten Ukrainasta muuttaneet tulevat toimimaan kun sota on ohi, mutta aiemmissa konflikteissa sodan päätyttyä monet riensivät kotipuoleen. Tämä on heille hieno tilanne, mutta kunnalle haastava jos muuttovoitto sulaa äkillisesti paluumuuton myötä.  

Mittarina tällaista kotimaista nettomuuttoa voisi varmuuden vuoksi kuljettaa rinnalla, jotta olemme valmiita myös sodan jälkeisen tilanteen huomioimiseen.

Kunnianhimoinen tavoite kaudelle 2026-2030

Keskimääräinen kasvu tällä valtuustokaudella on ollut noin 21 asukasta vuodessa (sis. maahanmuuton). Uusi strategia asettaa tavoitteeksi 150 uutta asukasta vuosittain (laskettuna neljälle täydelle kalenterivuodelle). Toki kehitys ei ole tasaista, mutta +100 asukkaan yli tulisi varmaan päästä jo 2026?

Kasvun pitäisi käytännössä seitsenkertaistua.

Mikä konkreettisesti pitäisi muuttua (maankäytössä, asumisessa, palveluissa, elinvoimapolitiikassa, kuntamarkkinoinnissa), jotta tällainen harppaus on mahdollinen?

Ja vielä: älä ymmärrä pohdintaani väärin! 

Rohkea ja kunnianhimoinen tavoite on hyvä asia. Se antaa suuntaa ja motivoi toimintaan! Nyt tulee löytää kitkakohtia ja pullonkauloja, joissa voisimme toimia toisin kuin ennen. Muutos ei käy käden käänteessä, mutta uskon, että tällä valtuustolla on taitoa, tahtoa ja energiaa! 

Keskustelua ja näkemyksiä puolesta ja vastaan saa mielellään jatkaa kuntapolitiikkaryhmän kommenteissa. Teillä, jotka olette politiikassa mukana, on paljon enemmän taustatietoa – arvostaisin näkökulmia, joita en itse osannut huomioida.

Kiitos kun luit! 💛
Riitta

PS. Luvut on poimittu kunnan asiakirjoista ja Tilastokeskuksen sivuilta. Luvuissa oli pientä vaihtelua. Jos joukkoon on livahtanut virheitä, ne ovat minun. 

PS2. Kirjoitin aiemmin mittaamisesta, ja erityisesti ennakoivista mittareista. Sitä saa mitä mittaa – miten mittareilla ohjataan?