Hei, kuule kuntalaista

Mäntsälän kuntastrategia 2026-3030 ohjaa kehittämistä ja investointeja tulevina vuosina. Kuntalain 37 §:n mukaan valtuusto hyväksyy kuntastrategian, joka sisältää kunnan toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä strategiset päämäärät. Samaisen lain mukaan strategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista.

Siksi ilahduin kun luin kuntapolitiikkaryhmässä Mäntsälässä 24 vuotta asuneen Aarne Ylä-Rotialan pohdinnan Itäradasta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta. Hän tuli samalla muistuttaneeksi näistä lain vaateista: tilannekuva-analyysi ja tulevaisuuden trendien huomioiminen. Myös Kuntaliitto korostaa, että kuntastrategiaa laadittaessa on ensiarvoisen tärkeää tarkastella kunnan ulkoisen toimintaympäristön tulevaa kehitystä.

Minulla ei ole tietoa miten näitä käsiteltiin meidän strategiaprosessissa ja -työpajoissa. Osaisiko joku kertoa? Onko tästä jotain aineistoja saatavilla?

Ehdotan silti valtuutetuille, että Mäntsälän kuntastrategian kanssa voisi vielä jatkaa syvällisempään pohdintaan. Vaikka elämme nyt tätä valtuustokautta niin voimme silti pohtia mitä sen jälkeen seuraa. Neljä vuotta on todella lyhyt aika. Tilannekuva-analyysi ja tulevaisuuden vaihtoehtojen tarkastelu toimii oivallisesti päätöksenteon apuna kun mietitään isoja investointeja kuten päiväkotien rakentaminen, kouluverkko tai vesiliikuntakeskus.  

Kun ymmärrämme paremmin, missä olemme nyt (tilannekuva) ja mihin maailma on menossa (skenaariot), on helpompaa tehdä matkan varrella viisaampia valintoja. Aarnelle vielä kiitos inspiraatiosta! 

Mistä hyvä tilannekuva syntyy?

Tilannekuvan rakentaminen alkaa kovan datan analysoinnista: väestökehitys, ikärakenne, muuttoliike, työpaikkojen määrä, palvelujen käyttö. Pelkkä data ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan myös vertailua. Miten meillä menee suhteessa muihin? Mikä on kehityksen suunta? Lisäksi on tunnistettava heikkoja signaaleja: mitä ympärillämme tapahtuu, mitkä isot muutokset voivat vaikuttaa meihin?

Kun omaa tilannekuvaa päivitetään voi tarkastella mitä lähellämme, ja toisaalta, ulkokehällä tapahtuu. Naapurikunnat tekevät mielenkiintoisia valintoja, joita voimme tutkia kun pohdimme omaa uniikkia kulmaamme. Järvenpää panostaa kulttuuriin ja kaupunkikuvaan. Nurmijärvi on “ylpeästi lande”, mutta kehittää myös yritysalueita ja liikenneverkkoa määrätietoisesti. Tuusula rakentaa identiteettiä historiansa ympärille, kulttuuripitäjä! Hyvinkää uudistaa keskustaansa ja vahvistaa rooliaan logistiikan solmukohtana. 

Kun katsomme tilannetta ja tulevaisuutta Uudenmaan laajuisella linssillä, (kiitos Aarnen!) huomaamme esimerkiksi Itärata-suunnitelman, joka toteutuessaan (totuuden nimissä, tämä on toki epävarmaa), voi muuttaa lähivuosikymmeninä alueellista dynamiikkaa. Porvoon seudun saavutettavuus paranee huimasti ja se voi siirtää monen kiinnostuksen sinne suuntaan. Oikorata-korttimme kustannuksella. Ota tämä esimerkkinä signaalista, jollaisia kannattaa tunnistaa ennakointityössä.

Mikä on Mäntsälän oma ainutlaatuinen pelipaikka?

Jokainen kunta valitsee oman pelipaikkansa ja sitä kautta profiilinsa. Mikä on Mäntsälän oma selkeä linja – mikä tekee meistä houkuttelevan valinnan muiden joukossa? Kuntamme on mukava paikka asua, mutta voisimme viestiä vielä vahvemmin, miksi juuri Mäntsälä.

Uuden visiomme, ”Kestävästi kehittyvä parhaan arjen Mäntsälä”, kaksi ensimmäistä sanaa antavat vinkkiä siitä, että kestävyys, hiilineutraalius, vastuullisuus ja luonto ovat tärkeitä arvoja, mutta tuo jälkimmäinen osa (parhaan arjen Mäntsälä) syleilee maailmaa ehkä liian laajalti? Paras arki on eri ihmisille eri asioita. Kenen paras arki meillä on mielessä? Kenelle lupaamme ja mitä? Tämä kaipaa sanoitusta.

Kolme trendiä, joita pohdin

Tulevaisuutta tarkastellessa erilaiset trendiraportit ja ennusteet antavat hyvää raaka-ainetta. Kuntaliitto muistuttaa, että kunnan skenaariotyö vastaa kysymykseen ”Mitä voisi olla?” Se täyttää sitä ammottavaa railoa nykytilan ja vision välissä. 

Valitsin kolme teemaa ja trendiä, joita henkilökohtaisesti pidän kiinnostavina jatkopohdinnan kannalta:  

1. Etätyö ja hybridityö 

Korona-aika toi jättimäisen muutoksen työelämään. Mäntsäläkin sai joukon koronamuuttajia/rakentajia, otaksun. Myös muut kehyskunnat laskivat etätyön yleistymisen muuttavan pysyvästi sitä, missä ihmiset voivat ja haluavat asua. Ajatus oli monelle houkutteleva: ei tarvitse asua aivan pääkaupunkiseudulla, kun voi työskennellä kotoa käsin.

Nyt tähän trendiin on tullut epävarmuustekijöitä. Valtio ja monet työnantajat haluavat työntekijät takaisin toimistolle, ainakin osaksi viikkoa. Hybridityö jatkunee, mutta väheneekö puhdas etätyö? Mitä tämä voisi tarkoittaa Mäntsälälle? Onko meillä paljon heitä, jotka tekevät runsaaasti etätyötä? 

Realistinen skenaario lienee, että täällä asuvat etätyöläiset käyvät 1-2 kertaa viikossa töissä pääkaupunkiseudulla. Tällaisessa muutostilanteessa Mäntsälä on voittajien puolella meitä kauempana pääkaupunkiseudun työpaikosta olevien kuntien suhteen. Työmatka ei voi tuolloin olla kohtuuttoman pitkä, mutta se ei tarvitse olla lyhyin mahdollinen.

Tämä tekee hyvistä liikenneyhteyksistä entistäkin tärkeämpiä. Joukkoliikenne, tieverkko ja matka-ajat ratkaisevat osaltaan monen muuttopäätöksen.

2. Väestön ikääntyminen ja vetovoima

Suomi ikääntyy, ja Mäntsälä se vasta ikääntyykin. Tämä on tiedossa oleva trendi, ja se vaikuttaa monella tapaa. Palvelutarpeet muuttuvat, ja myös hyvinvointialueen kautta kunnan talouteen tulee uusia vaikuttavia tekijöitä.

Mäntsälän väestöllinen huoltosuhde on jo nyt korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin (Mäntsälä 63,0% vs. Uusimaa 50,9%, vuonna 2024) ja ennusteiden mukaan se nousee vuoteen 2045 mennessä 72,6%:een, kun Uudellamaalla luku pysyy noin 50%:ssä. Meillä on suhteessa paljon vähemmän työikäisiä ihmisiä kannattelemassa kunnan taloutta.  

Jatkossa kunnan kannalta on olennaista, että pystymme houkuttelemaan myös nuoria perheitä ja työikäisiä asukkaita. Tasapainoinen väestörakenne auttaa pitämään kunnan elinvoimaisena ja palvelut toimivina. Kuntastrategiassa tulisi selkeämmin määritellä se mitä ja keitä me tavoittelemme. 

3. Kestävyys ja elämäntapa

Monet nuoret perheet – juuri ne, joita meidän tulisi houkutella – arvostavat kestävää elämäntapaa. Heille visiomme osa “Kestävästi kehittyvä” tarkoittaa konkreettisia arjen valintoja. Esimerkiksi pyöräilyn helppous ja turvallisuus, saatavilla olevat lähipalvelut (ilman autoa), viihtyisä ja turvallinen ympäristö sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet kiinnostanevat  tällaista potentiaalista muuttajaa.

Miten vahvistamme näitä tekijöitä. Näkyvätkö nämä kuntastrategian mittareissa riittävästi? Eivät vielä. Valtuuston kokouksessa nousi esille osa-alueita, joita ei ole riittävästi huomioitu ja mittareita tullaan täydentämään.

Olemme maalaismaisena kuntana vahvasti autokunta, sillä pinta-alaa piisaa ja joukkoliikenne on rajallista. Kaavoitus toki ohjaa Kirkonkylään ja kyläkeskuksiin. En halua mollata autoilua (meilläkin on niitä kaksi), mutta vaihtoehtoja tulee kehittää. Kun liikkuminen onnistuu ilman autoja tai edes yhdellä autolla, kunta on houkuttelevampi myös nuoremmille sukupolville. 

Mitä seuraavaksi voisi tehdä?

Valtuustokausi riittää hyvin käynnistämään suuriakin kehityskulkuja, jos valittu suunta on selkeä ja tukea löytyy yli puoluerajojen. 

1. Kirkastetaan profiilia ja imagoa

Mäntsälän vahvuudet ja erottautumistekijät tulisi sanoittaa kiinnostavasti, koskettavasti ja vastaansanomattomasti. Tavanomaiset fraasit eivät kosketa, eivätkä erotu. Olemmeko erityisesti nuorten perheiden kunta, jossa arvostetaan kestävyys- vastuullisuusarvoja? Vai olemmeko jotain muuta? 

Selkeä profiili tukee viestinnässä ja auttaa resurssien kohdentamisessa. Se ei tarkoita, että muita asioita laiminlyödään, vaan että osaamme kertoa, missä olemme erityisen hyviä ja kenelle me tarjoamme parhaan arjen. Tällä tuetaan kunnan imagon kehittymistä, se on hyvin pitkäjänteistä työtä. Kirjoitin tästä aiemmin ”Miksi kunnan imagoon panostaminen olisi juuri nyt tärkeää?”  

2. Kehitetään liikenneyhteyksiä

Valtatien 25 parantaminen (ns. Kehä V) vaatii sinnikästä, pitkäjänteistä työtä valtion suuntaan. Hyvää työtä on jo tehty eli Mäntsälän kohdalle on laadittu aluevaraussuunnitelma ja hanke on Väyläviraston investointiohjelmassa, tosin vasta kolmosprioriteetissa. Tätä työtä on jatkettava määrätietoisesti ja pyrittävä nostamaan hankkeen prioriteettia.  

Samalla joukkoliikenneyhteyksien parantaminen pääkaupunkiseudulle kannattaisi nostaa strategiseksi tavoitteeksi (se toinen Z-vuoro tunnissa). Läsnä- ja hybridityön tekijöille sujuvat yhteydet ovat kullanarvoisia. Junavuorojen lisääminen vaatii sinnikästä lobbaustyötä. Ratakapasiteetti kuitenkin riittäisi toiseen Z-vuoroon tunnissa, jopa ruuhka-aikoina, vuoteen 2030 mennessä. Yllä linkkaamani selvitys on ajalta ennen Ukrainan sotaa, eli tilanne voi olla jopa parempi (Allegrot eivät ole enää jaloissa.)

3. Kehitetään keskustaa edelleen 

Mäntsälän keskustan ilmettä arvostellaan usein, mutta siinä on potentiaalia. Kirsikkapuisto ja jokivarren siistiminen onnistui hienosti! Meijerin ympäristö on tyylikäs ja kirsikkana kakun päällä on ihana Mäntsälä Cine! Keskuskatua tulisi vielä jotenkin kohentaa. Kapinatorikin on vähän karu, ja Keskuskadun tietyt rakennukset eivät ole ilo silmälle. Ehkä näille joskus tehdään jotain. Kaupallisia palveluja voisi olla enemmänkin, mutta asukaspohja ratkaisee. Sille ei voi mitään, yrittäjät osaavat laskea. 

Vielä yksi pikantti yksityiskohta, jonka joku minulle pointtasi: kun kääntyy Mäntsälään eteläisestä liittymästä, komeiden graniittipylväiden ohella pysyvään näyttelyymme kuuluu vakiona auton raato merikontin päällä. No, eivät ponnistelumme tuohon tietenkään kaadu, se vain kertonee maalaismaisesta huolettomuudesta.  

Viihtyvyyden mittarina lienee se, että keskusta olisi sellainen, jossa ihmiset haluavat viettää aikaa ja tavata toisiaan, ja samalla vahvistaa yhteisöllisyyttä. Nyt kohtaamisiin on aika vähän mahdollisuuksia: toripäivät, kansalaisopisto, missä muualla voi tavata toisia kuntalaisia? Kahvilat sulkevat ennen kuin työssäkäyvä sinne ehtii, onko kapakat ainoa paikka?   

Kunnassa on laadittu todella perusteellinen ja hieno Mäntsälän keskustavisio (pdf), kannattaa tutustua! Toivon, että edetään vuosi vuodelta sen suuntaisesti, vaikka juuri nyt huolettaakin tietyt infratoimenpiteet (140-tie), jotka veivät osin väärään suuntaan. Lue tästä kirjoitukseni ”Priorisoinnista ja ihanasta keskustavisiostamme”.

4. Systemaattinen mittaaminen ja selkeät mittarit

Kun valtuusto on hyväksynyt lopullisen mittariston, keinot strategian toteutumisen seurantaan ovat kasassa. Seuranta on valtuutettujen vastuulla ja te tarvitsette työhön riittävän kattavan ja tarkoituksenmukaisen raportoinnin. Konkreettiset, tavoitteisiin sidotut mittarit, joita seurataan sopivalla aikajaksolla (kk/kvartaali/osavuosi/vuosi). 

Kuinka moni työikäinen muuttaa kuntaan per kvartaali? Kuinka paljon lapsiperheitä onnistumme houkuttelemaan? Eikä pelkästään lukuja vaan myös fiiliksiä tulee mitata: miten asukkaat kokevat palvelumme? Miten onnistumme yhteisen ympäristömme kehittämisessä? Miten yritykset kokevat kuntamme? 

Kysymällä ja mittaamalla opimme, mikä toimii ja missä pitää korjata kurssia. Avoimuutta, läpinäkyvyyttä, ja avointa vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Jatkuva oppiminen kuuluu onnistuneen strategiatyön ytimeen. Olen kirjoittanut aiemmin siitä, miten asukaslukutavoitetta voisi mitata ennakoivasti.

Rakas valtuutettu  

Neljän vuoden valtuustokausi on vasta alkanut ja ehditte saada aikaan vaikka mitä. Käyttäkää valtaanne meidän kaikkien hyödyksi ja iloksi. Kun tutkimme tarkasti sekä nykytilaa että tulevaisuuden mahdollisuuksia, vältetään pahimpia sudenkuoppia ja saatte lisää tukea viisaaseen päätöksentekoon, jotka vie Mäntsälää haluttuun suuntaan.  

Kiitos kun luit! 💛
Riitta