Luin kunnanvaltuuston esityslistaa ja siellä on vuoden 2026 talousarviosta uusi versio. Tiirailin mitä muutoksia siinä on. Mukana on uusi iso investointi (kouluverkko, hyvä!) ja joihinkin mittareihin oli tehty pieniä muutoksia.
Aiemmin esille nostamani huoli kuntamarkkinoinnin ja imagon suhteen ei ole loiventunut. Kuntamme viestii tosi kivasti, mutta on markkinoinut liian vähän.
Kuntien talous on kiristymässä koko Suomessa, ja niin meidänkin kunnan, ja vanhoilla konsteilla ei pärjätä. Yhtälöä on muutettava tai mikään ei muutu. Huom. yksinkertaistan seuraavassa keskittymällä vetovoimaan, toki tekijöitä on paljon ja ympäristö on valtavan kompleksinen.
Asukasluvun kehittymisen näkökulmasta voisi ajatella yksinkertaistettuna yhtälöä näin → Vetovoima → asukkaat & yritykset/työpaikat → verotulot → kestävä talous → turvattu palvelutaso ja investoinnit
Pitovoima ja asukastyytyväisyys on tärkeää, mutta kireässä taloustilanteessa vetovoima on vielä tärkeämpää. Kunnat tarvitsevat kipeästi asukkaita, tarvitsemme lapsia ja koululaisia, tarvitsemme työssäkäyviä, työssäkäyntiä.
Joskus yhtälö toimii toisinpäin, eli vähenevä asukasmäärä → vähenevät verotulot → kasvava lainanotto ja/tai palvelujen leikkaukset, ja investoinnit jäihin.
Tästä syystä vetovoimamarkkinointiin pitää panostaa.
Kuntamme markkinointi ja viestintä ovat viime vuosina olleet painopisteeltään yhteisöllisiä, eli pääpaino on ollut pitovoimassa – siinä, että me täällä asuvat viihdymme ja olemme ylpeitä kotikunnastamme. Tämä on tottakai tosi tärkeää, mutta tässä taloustilanteessa se ei yksin riitä.
Koska haluamme tulevina vuosina turvata Mäntsälän palvelut, koulut ja elinvoiman, meidän on vahvistettava kunnan vetovoimaa eli saatava uusia asukkaita ja perheitä muuttamaan Mäntsälään (toki myös yrityksiä sijoittumaan tänne – työpaikkoja). Tässä emme ole kaikilta osin onnistuneet viime vuosina. Rakentaminen on valtakunnallisesti toki matalammalla, mutta joissakin naapurikunnissa onnistutaan ja kyllä mekin voimme!
Väkiluvun kasvu vaikuttaa tulopohjaan ja mahdollisuuksiin pitää palvelut laadukkaina ilman veronkorotuksia – ja investoida. Siksi ensi vuoden talousarvioon (ja joka vuosi tästä eteenpäin) tarvitaan korvamerkitty budjetti vetovoimamarkkinointiin. En tiedä markkinoinnin nykyistä euromäärää, mutta on vahva tuntu että suurin osa euroista menee pitovoimamarkkinointiin ja -viestintään.
Muut investoinnit on kuvattu, mutta markkinointi-investointia ei ole avattu. Ymmärrän, ettei se ole tarkemmin talousarvio-asiakirjassa, mutta olemassa sen tulisi olla näiden ylätason lukujen takana. Ulkopuolelta on vaikea arvioida markkinointiin suunniteltua panostusta.
Ehdotan, että markkinointibudjetti avattaisiin valtuutetuille – ja vieläpä niin että jako kahteen: pitovoimamarkkinoinnin ja vetovoimamarkkinoinnin budjetit erikseen.
Rakkaat valtuutetut, huolehtikaa riittävästä budjetista ja edessä odottaa palkintoja!
Jos kävisi niin, ettei vetovoimaan ei panosteta, on vaikea nähdä, että nykykehitys radikaalisti muuttuisi. Toki tulevilla vuosilla jossain kohtaa on esim. Eskonkujan erittäin kiva alue ja asunnot, joka kasvattaa valmistumisvuonna mukavasti asukaslukua 100+ ja jokainen uusi kerrostalo osaltaan jos näitä on tulossa.
Vetovoimamarkkinointi poikkeaa pitovoimatoimenpiteistä suuresti
Vetovoimamarkkinointi on vaikeaa ja vaatii systemaattisuutta. Taiten tehtyyn vetovoimamarkkinointiin laitetut panokset pystytään onneksi mittaamaan. Kun seurataan vaikutuksia ja opitaan sen perusteella mikä oikeasti tuottaa sitä mitä tavoitellaan, investointi maksaa itsensä takaisin. Tämä ei ole silloin kuluerä, mahtavaa!
On hyvä mitata konversiota eikä ns. näennäismittareita kuten mainosnäyttöjä tai verkkosivukävijöiden määrää, jotka kertovat todellisesta vaikutuksesta vain vähän, jos ollenkaan. Itse vierailen kunnan verkkosivuilla usein kun haen jotain tietoa. Mutta sen sijaan erillinen Muuta Mäntsälään -sivu ja sen tilastot kertovat osuvammin markkinoinnin vaikutuksesta.
Talousarviossa nyt esitetty markkinoinnin kohderyhmäpeitto ei ole toimiva mittari. Se ei ole strateginen, se ei mittaa oikeaa asiaa. Muuttakaa tämä jos vielä mahdollista.
Syvemmälle meneviä, myös markkinoinnin vastuulla olevia mittareita ovat esim. tonttien varaukset ja myynti, ja nettomuutto (ja muutto erityisesti halutuissa kohderyhmissä), ja lisäksi monet konversiomittarit digimarkkinoinnissa.
Meillä on mittaristossa erinomaisen hyvä strateginen mittari ”Omakotitonttien varanto ja tonttien luovutus”, jossa tavoitteena on 30 tontin varanto ja 15 tontin varausta tai myyntiä (toteumat vuonna 2024 myytyjä ja varattuja tontteja yht. 11 kpl – ja toteuma 30.9.2025 on 5 kpl). Juuri tällainen mittari kuuluu markkinoinnille. Vetovoimamarkkinoinnin tulee linkittyä suoraan tällaisiin konkreettisiin tuloksiin saakka.
Arvon valtuutetut, toivon että ehditte keskustella riittävästi – ja että teette oikein ja päätätte panostaa vetovoimaan. Muuttakaa yhtälöä, niin summakin päätyy plussalle.
Kiitos, että luit!
![]()
Riitta
























Jätä kommentti