Hei, kuule kuntalaista

Eilisen kunnanvaltuuston kokouksen jälkimainingeissa mieleeni nousi yrityspuolelta tuttu strategiaan liittyvä työkalu → ns. Pohjantähti-mittari. Kun mittareita on monia, on suuresti hyödyllistä jos yksi niistä on luonteeltaan johtava sellainen eli Pohjantähti-mittari. Johtava kasvun mittari on sellainen, joka suoraan tai välillisesti vaikuttaa muihin mittareihin ja toimii siksi hyvänä päätöksenteon johtavana mittarina.

Teen ehdotuksen. Mäntsälän kunnan kohdalla pohjantähti voisi olla kunnan vetovoiman mittari (KPI) valitussa kohdejoukossa, eli tarkemmin → 30–44-vuotiaiden nettomuutto – eli muuttovoitto/tappio juuri siltä ikäryhmältä, joka tyypillisesti tuo eniten ostovoimaa, verotuloja ja kouluikäisiä lapsia.

MDI:n väestöennuste Mäntsälän osalta kannattaa vilkaista.

Miksi juuri 30-44 -mittari?

• Tämä on monelle perheellistymisvaihe → päiväkoti–koulu-palvelujen kysyntä kasvaa, asuntomarkkina saa kipinää.
• Tulohuiput ja yrittäjyys → veropohja vahvistuu, palvelusektori ja yritystoiminta vilkastuu.
• Tällä rajauksella vähemmän kohinaa kuin jos koko väestön luvut mukana → vältetään esim. mahdolliset joka vuotiset opiskelijapiikit. Tämä rajaus tekee seurannasta relevantimpaa ja selkeämpää.

Mittarin määritelmä

• Nettomuutto (30–44) = alueelle muuttaneet 30–44-v. − alueelta pois muuttaneet 30–44-v. (kuukausi/kvartaali/vuosi). Kotimainen nettomuutto pääasiassa.
• Tavoite → jatkuvasti positiivinen trendi 6–12 kk putkeen.

Miksi tämä mittari olisi hyvä Mäntsälälle?

Mäntsälän vetovoiman mittaaminen 30–44-vuotiaiden ikäryhmässä voisi olla yksi toimivimmista valinnoista (lapsiperheet toistuvat valtuutettujen puheissa), sillä mittari auttaa:

• Tunnistamaan trendit ajoissa
• Näkemään ja vertailemaan miten olemme onnistuneet muihin kehyskuntiin verrattuna (esim. Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää jne), olemmeko trendin suunnassa vai omalla heikomalla/vahvemmalla polulla
• Seuraamaan toimenpiteiden vaikutusta reaaliajassa tai ainakin riittävällä frekvenssillä, jotta tarvittavat tukitoimenpiteet tehdään ajoissa.
• Osoittamaan taloudellisen hyödyn (verotulot + kerrannaisvaikutukset) kuntapäättäjille

Strateginen tavoite → Kehittää ja markkinoida Mäntsälää houkuttelevaksi perheille (ja työikäisille) → vahvistaa veropohjaa ja palvelujen kysyntää.

Mitä mittaritaulussa olisi?

Keskeiset luvut (kuukausitason seuranta)

• Päämittari → Nettomuutto 30–44 (viimeisin kuukausi + 12 kk liukuva summa)
• Trendikäyrä → 12–24 kk, 3 kk liukuva keskiarvo
• Aluevertailu → esim. 5 valittua verrokkikuntaa (suhteutettuna 1 000 as. 30–44-ikäisiin)
• Verovaikutus → Nettomuuton vaikutus kunnallisverotuloihin (€/kk) + kerroinvaikutukset

Lisäanalyysit (kvartaalitason seuranta)

• Syyt/kanavat → 3–5 tärkeintä tulokanavaa (työpaikka, asuminen, koulut…)
• Toimenpiteet → 2–3 käynnissä olevaa kampanjaa + niiden vaikutusarvio
• Segmentointia → Lähtökunnat, ammattiluokat, asumisen tyyppi.
• Lähtökunta-tieto. Mistä tullaan (top 5 kuntaa). Espoo lienee ykkönen lähtökunnista (?), Vantaalta ja Järvenpäästä tullaan myös.
• Asumisen tyyppi. Vuokratontti vs. omistustontti (signaali asuntotarjonnasta). Kohtuuhintaista omakoti/pientalo-/ omistusasumista haetaan.
• Työvoimapooli. Ammattiluokat (ICT, sote, opetus, logistiikka…) ja työpaikat kunnassa.
• Matka-aika. Pendelöinti Uudenmaan kaupunkeihin. Lahti, Järvenpää, Kerava, Hyvinkää, Vantaa, Porvoo (≤45 min on sweet spot)

Lähtöluvut ja tavoitetasot

Kunnan kokonaismuuttovoitto menneenä valtuustokautena 2022–2025 oli yhteensä +189 henkeä, josta kotimainen muuttotase oli negatiivinen eli –4 henkeä.

Käytännössä koko muuttovoitto – +193 henkeä – muodostui ulkomailta tulleista muuttajista (esim. Ukraina).

Kotimainen muuttoliike oli siis lievästi negatiivinen neljän vuoden yhteissaldona.

Olemme olleet nollalinjalla jos tarkastelemme tänne rakentavia ja täällä pysyviä asukkaita. Tämä tukee sitä, että markkinointikampanjoita tulisi erityisesti kohdistaa valitun ikäryhmän kotimaisiin muuttajiin, sillä sitä kautta syntyy rakentamista, palvelujen käyttöä ja verotuloja heti.

• Väkiluku 2025 lopussa → 20 933 (arvio)
• Tavoite 2030 lopussa → +600 henkilöä (yhteensä 21 533)
• Aikajänne 2026–2030

Hienot tavoitteet!

Tavoitetasot

Lähtötilanne (arvio 2025 loppu): 20 933 asukasta (tai jotain tämänsuuntaista)

Vuosi 2026 → +80 henkilöä → 21 013
Vuosi 2027 → +100 henkilöä → 21 113
Vuosi 2028 → +130 henkilöä → 21 243
Vuosi 2029 → +150 henkilöä → 21 393
Vuosi 2030 → +140 henkilöä → 21 533

Yhteensä vuoteen 2030 mennessä → 600 uutta asukasta.

Pohjantähti-mittari seuraisi 30–44-vuotiaiden nettomuuttoa, mutta strategian kokonaistavoite on +600 asukasta (kaikki ikäryhmät), sillä iältään kypsemmätkin työikäiset tuovat mukanaan perheensä – ja isompia lapsia mainioon lukioomme. Tätä asiaa ja rajauksia valtuusto varmaan pohtii tarkemmin.

Huom: Vertailukelpoisuuden vuoksi voi myös laskea myös nettomuutto per 1000 asukasta (Netto/1000). Se mahdollistaa Mäntsälän aseman vertailun naapurikuntiin ja valtakunnallisiin tilastoihin, koska absoluuttiset luvut eivät kerro kasvun voimakkuudesta suhteessa kunnan kokoon.

Tavoite → Nousta verrokkikuntien kärkikolmikkoon (Netto/1000 > +2,0) kotimaisen muuttovoiton osalta.

Kriittiset menestystekijät

• Nopea reagointi → Kuukausitasoinen seuranta mahdollistaa nopean toimenpiteiden säätämisen. Jos trendi kääntyy huonompaan, reagointi tapahtuu viikkojen, ei kuukausien viiveellä.
• Läpinäkyvyys → Mittariston seuranta näkyvälle paikalle (intra tms) – kaikki sidosryhmät (johto, luottamushenkilöt, viranhaltijat) näkevät saman tilanteen samanaikaisesti.
• Konkreettiset toimet → Mittarin seuraamisen ohella tarvitaan aidosti vaikuttavia toimenpiteitä: kaavoitusta, markkinointia, palveluiden kehittämistä. Mittari ohjaa, mutta toimet ratkaisevat.
• Pitkäjänteisyys → Nykytrendin kääntäminen voi viedä helposti 6–12 kuukautta. Ei odoteta välittömiä ihmeitä, vaan systemaattista työtä ja uskoa prosessiin. Seuranta kunnossa riittävän tiheällä frekvenssillä.
• Resurssit → Kunnan vetovoiman parantaminen vaatii investointeja. Kaavoitus, markkinointibudjetit ja palveluiden kehittäminen eivät vain (tapahdu maagisesti) ilman riittävää resursointia.

Huom. Luvuissa saattaa olla virheitä, koetin hakea niitä parhaani mukaan. Pyydän anteeksi jos mukana on mokia, saanette silti kiinni kokonaiskuvasta?

Kiitos jos luit tänne saakka  Mitä ajatuksia herättää? Saatteko kiinni ajatuksestani?